Kanta-Häme

Hauhon Vanhalla raitilla on perjantaina tarjolla lapsille ja nuorille suunnattu ulkoilmaluento sadan vuoden takaisesta puutarhanhoidosta

Harvalla nykyajan kaupunkilaislapsella tai -nuorella on käsitystä siitä, millaista ruoanhankinta oli sata vuotta sitten.

Tänä päivänä perunat, porkkanat, omenat, mansikat, vadelmat ynnä muut vihannekset, hedelmät, kasvikset ja marjat ostetaan pankkikortilla kaupasta.

Kun sukelletaan vuoteen 1918, puutarhanhoitoa opetettiin kouluissa ja lähes jokaisen torpan pihalla oli jonkin sortin puutarha ja kasvimaa. Elettiin pitkälti omavaraistaloudessa, jossa se, mitä syötiin, kasvatettiin itse.

– Kouluissa tuotiin erityisesti esiin sitä, kuinka pienetkin kotipuutarhat ovat hyväksi lastenkasvatuksen näkökulmasta. Silloin ajateltiin, että on tärkeää, että lapsetkin pääsevät hoitamaan omaa puutarhaa ja ottamaan vastuuta sen ylläpitämisestä. Se opetti työtekoa pienestä pitäen harrastuksen varjolla. Se on tärkeää edelleen, toteaa Linnaseutu ry:n kyläkoordinaattori Johanna Henttinen.

Linnaseudun Ajan patina -hanke järjestääkin perjantaina 29.6. Hauholla puolituntisen ulkoilmaluennon, jossa lapsille ja nuorille – ja kaiken muunkin ikäisille – kerrotaan tarinanomaisesti entisaikojen puutarhanhoidosta sadan vuoden takaa.

– Luento kertoo tarinan siitä, kuinka kaksi pientä puutarhurinalkua lähtee perustamaan puutarhaa ja saa mestarilta oppia siitä, miten eri vaiheet menevät, minkälaisia kasveja sata vuotta sitten kannatti valita, minkälaisia kasveja laitetaan mihinkin paikkaan, miten puutarhaa täytyy hoitaa ja lannoittaa ja mitä siellä pitää tehdä keväisin ja syksyisin, Henttinen kuvailee antia.

Kasvimaan laitto on keväisin ollut entisaikaan melkoinen savotta.

– Meni viikkotolkulla ennen kuin maa saatiin valmiiksi. Puutarhojen maankääntö ja rikkaruohojen yksityiskohtainen nyppiminen oli isotöinen homma. Puutarha oli hyvä paitsi koristamaan pihapiiriä, myös tuomaan talven varalle erilaisia juureksia, hedelmiä, marjoja ja yrttejä.

Entisajan puutarhoissa kasvoi muun muassa omenoita, kirsikoita, erilaisia marjoja, mansikoita, raparperia, härkäpapua, maa-artisokkaa, erilaisia kaaleja, porkkanoita, lanttua ja ruohosipulia.

Pääraaka-aineena kasvatettiin perunaa.

– Tietyntyyppisissä puutarhoissa pidettiin tarkoituksenmukaisena kasvattaa vain perunaa. Kaikkea muuta pidettiin ”heininä”, jotka eivät ole soveltuvia ihmisille, joiden piti tehdä raskasta työtä. Silloin myös kalastettiin paljon, joten peruna oli kalan kanssa tärkeä ruoka, kyläkoordinaattori Johanna Henttinen kertoo.

Luennolla perheen pienimmät saavat leikkimielisen neuvon kasvimaan lannoittamiseen.

– Sinkkiämpärin ja lapion kanssa mennään läheiselle vilkasliikenteiselle maantielle odottamaan hevosen kavioiden kopsetta. Kun hevonen sitten tiputtaa kasan kikkareita, ne pitää kiireen vilkkaa kerätä talteen, koska niillä saadaan kasvimaahan voimaa. Puhumme myös kompostin tärkeydestä.

Luennon tavoitteena on innostaa myös tämän päivän lapsia ja nuoria puutarhanhoitoon.

– Puutarhanhoidosta on iloa ja hyötyä, kun pääsee itse kasvattamaan, näkee työnsä jäljen ja voi hyödyntää puutarhan antia koko talven ajan. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita