Kanta-Häme

Hauhon yössä herkuteltiin

Pilvinen taivas rakoilee samalla hetkellä kun vesibussi M/S Wuolle lipuu Wuolteen kartanon komeisiin rantamaisemiin. Kyydistä purkautuu ulos iso joukko malttamattomia herkuttelijoita ja kauempana ruokateltassa muikkupannu käy jo kuumana.

Helsinkiläiset Ella ja Tapani Haapiainen sekä lahtelaiset Lea Smolander ja Esa Liukkonen ovat tulleet raivaamaan Haapiaisten tonttipaikkaa sekä tutustumaan Hauhon kesätoimintaan.

–Tonttia etsiessämme otimme selvää alueen tapahtumista ja päätimme jo viime syksynä osallistua seuraavaan Herkkujen yö –iltaan, Ella Haapiainen kertoo.

–Ruiskuoritetut muikut maistuvat tosi hyvälle, kehuu Smolander.

Naapuripöydästä huikataan, että ne kaipaisivat kyllä hieman enemmän kastiketta kyytipojaksi. Maulan maatilalla yöpyvä seurue kiittelee myös riistakeittoa erinomaiseksi.

Alvettulan kylänraitilla käy kuhina, kun autoilijat etsivät parkkipaikkaa ja ihmiset vaeltavat kohti kyläkaupan katettua terassia.

– Kolean kelin vuoksi ajateltiin, että tämä vuosi olisi ollut edellistä rauhallisempi. Ei mennyt kuin puolitoista tuntia avaamisesta kun kassalta ilmoitettiin, että viimeisiä voileipiä viedään. Tuli kiire tehdä lisää. Henkilökuntaa on töissä kolme kertaa enemmän kuin normaalisti, mistä huolimatta kuljetaan täällä pienessä keittiössä kuin kalat vedessä, kauppias Marianne Niiranen kertoo.

Viettelyksen katkarapu- ja lohivoileipien julkinen salaisuus on kylällä suurta mainetta nauttiva sinappi.

– Naapurin rouva tekee sinapin ja auttaa täytteiden valmistuksessa, mutta ei ole vieläkään suostunut paljastamaan sinapin reseptiä, Niiranen nauraa.

Tänä vuonna herkkuja tarjoiltiin seitsemässä kohteessa: Alvettulan kyläkaupan ja Wuolteen kartanon lisäksi mukana olivat Lautsian Lomakeskus, kylmäsavukalavohveleistaan kehuja kerännyt Peltosirkun Tila, Hahkialan kartano, Witsiälän tanssilava sekä perinteisestä villisikakattauksestaan tunnettu Vihavuosi.

Pääkaupunkiseudun Taiteiden yöstä alkujaan alkuideansa saanut Herkkujen yö järjestettiin Hauholla jo kuudennentoista kerran. HÄSÄ

Teksti ja kuvat: Tanja Lupari

 

 

 

Menot