Kanta-Häme

Hauskan kirjoittaminen on vakava asia

– Olen saanut lapsesta lähtien elää ”tarkkailun korkeakoulussa,” myhäilee Arto Mäkinen kädessään veijariromaaninsa Sanoista teoiksi.

Aiemmin tänä vuonna julkaistu kirja jatkaa kuvausta Kauko Gordonin, porkkananviljelijän ja lahjakkaan puhujan – suorastaan kielillä puhumisen maestron, tapahtumarikkaasta elämästä.

Kirja on jatkoa kaksi vuotta sitten julkaistulle Miestä sanasta -romaanille.

Elämän ympärillään, jos kohta omansakin Mäkinen sanoo näkevänsä tilannekomiikan valossa. Niinpä veijariromaani on hänelle ominaisin tyyli kirjoittaa.

Muisteltavaa riittää yhä

Mäkinen on lapsesta lähtien kuunnellut ihmisiä tarkalla korvalla, ja muistiin on tallentunut herkullisia yksityiskohtia keskusteluista ja tapahtumista. Niitä hän on nyt karrikoinut ja poiminut kirjaansa.

– Ei tarvitse kuin istua paikalleen ja seurata ympärillä hyörivää elämää. Vastaan on tullut kokonainen tyyppien kirjo tapoineen ja ilmeikkäine sanontoineen jo pelkästään kolmekymmentä vuotta kestäneellä järjestöuralla, 4H -toiminnan puitteissa.

Piirteet tekijä sanoo sekoittaneensa hyvin, mutta jotain tuttua saattaa joku jostain olla löytävinään.

– Huumori tulee tekstissä tahattomista sanavalinnoista, Mäkinen selittää ja kertoo tietoisesti hakevansa valtavirrasta poikkeavaa tekstiä.

– Kevyt tyyli ei kuitenkaan ole kirjoittamistyyleistä se helpoin, hän pohtii. Aikaa kuluu erityisesti loppuviilaukseen, sillä yritän vielä siinä vaiheessa etsiä mahdollisimman ilmeikästä sanastoa. Värikästä replikointia kirjassa on erityisen runsaasti.

Monessa kerroksessa

Moni-ilmeisistä tyypeistä kirjassa ei ole pulaa: pienviljelijä Kauko Gordonin lisäksi sivuilla vyöryvät vastaan muun muassa huopatossuissaan töpöttelevä liikemies Melko Hujakka, lääketieteen lisensiaatti Rauno Vahdersuo, joka ei ole ihan tästä maailmasta, sekä seminologi ja entinen lähinaapuri Jalmari Varvio.

Mäkisen kirjassa eivät asiat eivätkä henkilöt ole arkisen harmaita, vaikka ovatkin kuin naapurikylästä kansien väliin pujotettuja.

Kirjoittaja sanoo pyrkivänsä tarkkaan seurantaan, jotta saa tapahtumat pysymään juoneltaan kasassa ja tekstin helppolukuisena.

Naattiperän idyllisellä kylällä pyörivät isot pyörät ja asiat lähtevät rullaamaan, kun Kauko ja Kielo Gordon onnistuvat kokoamaan vain parissa päivässä kylän naisista moniäänisen kuoron perunakellariin.

Kuoro on saatava panemaan parastaan, valmistautuuhan se nauhoittamaan kasetille niin Kostervalssin kuin Tiku ja Taku -laulut. Ne on tarkoitus lurauttaa moniäänisesti Gordonin kontolle kaavailtujen puheiden lomaan.

– Kirjani sopii vaikka osa-aikaiseksi taantuman torjujaksi, myhäilee Mäkinen vähän kieli poskessa.

Itse hän rentoutuu niin kirjoittamalla, lukemalla kuin kuuntelemalla musiikkia. Punaisen talon kirja- ja levyhyllyissä teosten määrä liikkuu tuhansissa.

Tulevista suunnitelmistaan mies paljastaa, että pyrkii taas saamaan jotakin kansien väliin. Ehkä sieltä sitten löytyvät niin timpuri Pedersen kuin kunnanjohtaja Einar Autereinen.

Arto Mäkisen kirjan Sanoista teoksi on kustantanut Nordbooks. (HäSa)

Päivän lehti

3.6.2020