Kanta-Häme

Hautakivilöytö yllätti Jaakko Juteinin nimikkoseuran – "Arvon mekin ansaitsemme" kajahti komeasti Viipurissa

Yli 50 vuotta kateissa ollut hautakivi löytyi suomalaisen kunnostusryhmän etsinnöissä.
Kiveen kaiverrettu teksti varmisti, että kyseessä on Jaakko Juteinin hautakivi. Lippalakkipäinen Leena Repo kirjoitti tekstin ylös.

Jaakko Juteinin nimikkoseuran syysseminaarin aihe vaihtui lennossa reilu kuukausi sitten. Loppukesällä oli nimittäin saatu tieto, että suomenkielisen kirjallisuuden edelläkävijänä pidetyn Juteinin hautakivi on löytynyt Viipurista Ristimäen hautausmaalta.

– Löytö on todella upea juttu, ja se tuli meille ihan yllätyksenä, kertoo Hattulassa kotipaikkaansa pitävän Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja, kirjailija ja filosofi Eero Ojanen.

Seminaarin aiheeksi oli kaavailtu vihapuhetta, mutta nyt perehdytään Hattulassa syntyneen Jaakko Juteinin vaiheisiin Viipurissa sekä Viipurin Suomalaiseen Kirjallisuusseuraan, jota Juteini oli perustamassa.

Tiedossa on ollut, että Jaakko Juteini kuoli Viipurissa vuonna 1855. Myös hänen hautansa sijainti on ollut suurin piirtein tiedossa, mutta kirjailijan hautakivi ehti olla kateissa yli 50 vuotta.

– Eräät suomalaiset olivat nähneet sen hautausmaan rivistössä 1960-luvun jälkipuoliskolla, mutta myöhemmin kiveä ei enää samalla paikalla nähty, ja arveltiin sen ehkä joutuneen uusiokäyttöön, Ojanen kertoo.

Kiven löysi suomalainen talkooporukka, joka on monta vuotta kunnostanut Viipurin toista suomalaista hautausmaata eli Sorvalin hautausmaata.

Ryhmään kuuluva rovasti Leena Repo Mäntsälästä kertoo tienneensä pitkään, että Juteini on haudattu Ristimäkeen.

– Me olemme kuitenkin keskittyneet Sorvalin kunnostamiseen, sillä se ei ole ollut Neuvostoliiton ja Venäjän aikaan juurikaan käytössä. Keväällä päätimme, että tänä vuonna käymme katsomassa, mitä Ristimäestä löytyy.

Ristimäen hautausmaasta osa on tuhoutunut kokonaan, sillä vanhat haudat ovat jääneet rakennetun alueen alle.

Säilyneellä alueella oli muutamia suomalaisia hautakiviä, joiden perusteella pystyttiin päättelemään, missä tarkalleen Juteinin haudan pitäisi olla.

– Onneksi sieltä on tallella sekä hautausmaakartta että luettelot vainajista. Kiertelimme venäläisten hautojen seassa ja etsimme muutamasta kohdasta. Olimme jo lähdössä pois, kun huomasin jaloissani hiotun kiven kulman, ja päätimme, että katsotaan vielä se.

Hiottu kivi osoittautui Jaakko Juteinin hautakiven puolikkaaksi. Korkea kivi oli halkaistu pitkittäin kahtia, mutta jäljellä oleva teksti varmistaa, että kyseessä on Juteinin kivi.

– Kun löytö varmistui, lauloimme hautausmaalla Laulun Suomessa eli Arvon mekin ansaitsemme. Mukana oli pari mieskuorolaulajaa eli laulu kajahti komeasti, Leena Repo kertoo.

– Suomalaisia hautakiviä on Venäjän puolella hautausmailla jäljellä todella vähän. Neuvostoliiton aikaan niitä hyödynnettiin rakennustyömailla ja osa on hiottu sileäksi ja käytetty uudestaan haudoilla, Leena Repo kertoo.

Juteinin hautakiven puolikkaassakin näkyy, että sitä on porattu halkaisua varten, mutta se on katkennut niin, ettei ole kelvannut käyttöön.

Hautakiven löytymistä käsitellään Jaakko Juteini -seuran suomen kielen iltapäivässä Hattulassa sunnuntaina 4. marraskuuta. Aiemmin seura on järjestänyt vuosittaisen tapahtumansa kesällä Hattula-päivien yhteydessä, mutta tilaisuus haluttiin siirtää syksylle.

– Kesällä tilaisuus jäi muiden kesätapahtumien varjoon, joten aloimme miettiä sille sopivampaa ajankohtaa, kertoo kirjailijan nimikkoseuran vapapuheenjohtaja ja tilaisuuden järjestelyistä vastaava Jukka O. Mattila.

Tilaisuudessa Eero Ojanen kertoo Juteinin taipaleesta Hattulasta Viipuriin. Rovasti Leena Repo kertoo Viipurin hautausmaiden tutkimisesta ja filosofian tohtori Anu Koskivirran aiheena on suomalaisuuden läsnäolo ja vaaliminen Juteinin ajan monikulttuurisessa Viipurissa. HäSa

Suomen kielen iltapäivä Hattulassa Juteinitalon auditoriossa (Kauppatie 3, Parola) sunnuntaina 4.11. kello 13–16.30.

Jaakko Juteinin hautakiven puolikas löytyi loppukesällä Ristimäen hautausmaalta Viipurista. Puolikas on katkennut, ja luultavasti sen ansiosta säästynyt uusiokäytöltä. Kiven paikka merkittiin nimilaatalla. Kuva: Leena Repo

Jaakko Juteini

Syntyi Hattulassa Rahkoilassa vuonna 1781 ja kuoli Viipurissa vuonna 1855.

Ensimmäinen suomenkielinen kaunokirjailija ja Suomen kansallisen heräämisen edelläkävijä.

Kävi Hämeenlinnan triviaalikoulua ja sen jälkeen Turun katedraalikoulua. Jatkoi opintoja Turun akatemiassa, mutta ei valmistunut.

Sai paikan Viipurin maistraatin sihteerinä vuonna 1813, asui Viipurissa loppuelämänsä ajan.

Julkaisi vuodesta 1810 alkaen runoja, näytelmiä, proosaa ja myös tieteellisiä teoksia, joista suurimman osan suomeksi.

Oli vuonna 1845 mukana perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.