Kanta-Häme

Havi havittelee ekokynttilää

Kynttilänvalmistukseen ulkomailta tuotu steariini ja parafiini halutaan korvata edes osittain kotimaisella raaka-aineella. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Riihimäellä kynttilöitä valmistava Havi tutkivat kasvi- ja eläinpohjaisia rasvoja.

Kotimaisesta raaka-aineesta haetaan nykyistä ympäristöystävällisempää ja edullisempaa vaihtoehtoa.

– Esimerkiksi palmuöljy sopii kynttilänvalmistukseen, mutta Joutsenmerkki edellyttää, että se on tuotettu sademetsiä tuhoamatta. Sen varmentaminen on vaikeaa, joten käyttäisimme kotimaista raaka-ainetta, kertoo Havin tehdaspäällikkö Jarmo Hutri.

Mäntyöljy kiinnostaa

Teurastamojen eläinperäiset rasvat, paperiteollisuudessa syntyvä mäntyöljy ja kotimainen rypsi- ja rapsiöljy saattavat sopia kynttilöiden raaka-aineeksi. Niiden jalostus laadukkaaksi tuotteeksi vaatii kuitenkin vielä pitkän tutkimus- ja kehittelytyön.

– Näiden lisäksi öljynjalostamoiden bensiinin valmistusprosessissa syntyvistä sivujakeista voi olla mahdollista saada parafiinia edullisempaa raaka-ainetta. Olemme aivan alkuvaiheessa rasvatutkimuksissa, mutta tuloksia toivotaan syntyvän vuoden kuluessa, kertoo tohtori Satu-Pia Reinikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Potkua kilpailukykyyn

Teknillisen yliopiston ja Havin yhteistyö alkoi jo vuosi sitten. Havi haki tuotekehitykseensä tukea voidakseen parantaa kynttilöiden palo-ominaisuuksia ja prosessin toimivuutta.

– Tavoitteena on lisätä kilpailukykyämme, mutta säilyttää samalla Havin kynttilöiden laatu. Kynttilöiden ympäristöystävällisyyttä halutaan lisätä. Yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on myös nopeuttanut tuotekehitystämme, kertoo Havin tehdaspäällikkö Jarmo Hutri.

Havi tavoittelee eniten käytetylle, mutta myös kalleimmalle parafiinille edullisempaa vaihtoehtoa. Samalla kuitenkin tehostetaan nykyistä tuotantoa.

– Parafiini on uusiutumaton, öljynjalostuksessa syntyvä raaka-aine, jonka saatavuus heikkenee tulevaisuudessa. Talipohjainen steariinikynttilä taas on esimerkki Joutsenmerkin saaneesta tuotteesta, joiden määrää haluamme lisätä, Jarmo Hutri sanoo.

Tulokset näkyvät tehtaalla

Tutkimus on jo nyt hyödyttänyt tehtaan toimintaa. Hutri kertoo, että jopa tuotantoa pitkään häirinnyt tekninen ongelma on pystytty ratkaisemaan, kun kynttilöiden raaka-aineiden koostumusta on selvitelty.

– Lisäksi kynttilöiden koostumusta on parannettu entisestään. Parafiini- ja steariiniseoksen ja sydänlankojen yhteensopivuutta optimoitu ja joutsenmerkkikelpoisen raaka-aineen käyttöä lisätty, Hutri kertoo.

Tarkkaa labratyötä

Lämpökynttilöiden ominaisuuksista on valmistunut Anni Arolan diplomityö. Lämpökynttilöiden ohella yliopiston laitteilla on tarkasteltu laajemmin kynttilöiden kemiallista koostumusta, fysikaalista rakennetta ja muita kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.

Raaka-aineista on valmistettu yliopistolla kynttilöitä teollisuuden periaatteilla, mutta vaihtelemalla reseptejä. Lisäksi valmiille kynttilöille tehdään polttokokeita.

Anni Arola kertoo, että laboratoriossa on tehty RAL-säädösten mukaisia kokeita. Kynttilöitä poltetaan vedottomassa tilassa, palamattomalla ja lämpöä johtamattomalla alustalla.

Palon aikana mitataan liekin korkeutta eri hetkinä ja lopuksi mitataan sydänlangan hehkumisaika, kynttilän paloaika ja palamatta jääneen raaka-aineen määrä.

– Meille on tärkeää saada tasalaatuisia tuotteita. Kynttilöiden pitää täyttää tiukat Joutsenmerkin laatuvaatimukset, mutta myös kansainväliset RAL- säädökset. Lisäksi meillä on Suomen Kerta -yhtiön asettamat omat viitearvot, kertoo Jarmo Hutri.

Laatuvaatimukset määrittelevät raaka-aineita, ulkonäköä, mitoitusta, liekin korkeutta ja paloaikaa. Myös paloturvallisuus ja hiukkaspäästöt on otettava huomioon.

Tutkimustyö jatkuu

Havin ja Lappeenrannan yliopiston yhteistyö jatkuu edelleen. Anni Arola jatkaa Havin tutkimuslaboratoriossa, jossa nyt keskitytään yliopistolla tehtyjen tutkimusten hyödyntämiseen käytännössä.

Lappeenrannan yliopisto jatkaa kotimaisen raaka-aineen kehittelyä.

– Jos löydämme sopivan raaka-aineseoksen, se saattaa avata mahdollisuuden kotimaiseen valmistukseen. Pienimuotoinen valmistus sopii esimerkiksi maaseudun elävöittämiseen. Kotimaassa pienet kynttiläpajat voivat hyvinkin olla kiinnostuneita ympäristöystävällisestä raaka-aineesta, miettii Satu-Pia Reinikainen. (HäSa)