Kanta-Häme

Heikki Sauvalan kartanon pöydässä istuu säännöllisesti talouden ja politiikan vaikuttajia ja ulkomaisia arvovieraita

Heikki Sauvala pitää Janakkalan Vähikkälässä kartanoa, jonne talousmaailman ja politiikan vaikuttajat tuovat vieraansa metsästämään fasaaneja.
Heikki Sauvala istuu jahtipäivinä aina asiakkaidensa kanssa samassa päivällispöydässä. Se kuuluu hänen työhönsä kartanon isäntänä.

Heikki Sauvala on isännöinyt Janakkalan Vähikkälässä sijaitsevaa Sauvalan kartanoa vuodesta 2017 lähtien. Kartano siirtyi hänelle hänen vanhemmiltaan Hannu ja Helena Järviseltä.

Sauvala tiesi jo lapsena, että aikanaan hän jatkaisi tilan pitämistä. Tie siihen pisteeseen ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen.

– Oletko lukenut sen Helsingin Sanomien jutun? hän kysyy.

Jutussa Sauvala kertoi kapinallisesta nuoruudestaan. Toisella kädellä hän oli välittänyt pirtua ja venäläistä tupakkaa tutuilleen, toisella hoitanut asioita työpuhelimellaan.

– Olen ollut tilan riistapuolessa mukana 11-vuotiaasta asti. Minulla oli jo 7.-luokalla työpuhelin, mikä ei ollut kovin retee juttu koulukavereiden silmissä, Sauvala toteaa.

Kouluja Sauvala ei tosin juurikaan ole käynyt. Hän tituleeraa itseään koulu-pudokkaaksi.

 

 

Kun Heikki Sauvala oli lapsi, Sauvalan kartanon mailla viljeltiin sokerijuurikasta. Nykyään tilan elannosta 70 prosenttia tulee riistataloudesta, tarkemmin sanottuna tilalla järjestettävistä jahdeista, joissa metsästetään etupäässä fasaaneja ja toisinaan myös sorsia tai sorkkaeläimiä.

Tilan jahdeista ei löydä tietoa googlettamalla, vaan ne ovat eksklusiivisia eli valikoivia. Sauvalalla on tarkkaan rajattu asiakaskunta.

– Meillä käy kokeneita jahtimiehiä ja -naisia. Talouselämän ja politiikan vaikuttajia, hän linjaa.

Sauvala kertoo järjestämiensä jahtien olevan metsästyksen ympärille rakentuvia bisnestapaamisia, joiden ytimessä on elämys. Hän haluaa kuitenkin asiakkaikseen vain ihmisiä, jotka nauttivat metsästämisestä.

– Jahdit ovat tapa parantaa suhteita, mutta minua eivät kiinnosta asiakkaat, jotka metsästävät pelkästään parantaakseen liiketoimintaansa.

Sauvala ei tietenkään voi hiiskua mitään siitä, keitä hän kartanollaan kestitsee, mutta myöntää, että tilan pöydässä on istunut myös ulkomaisia arvovieraita. Heidän varalleen on täytynyt laatia esimerkiksi erillisiä turvallisuussuunnitelmia.

 

Jahtiasiakkaat ovat kriittisiä, joten myös kartanon omien kriteerien pitää pysyä korkealla.

– Tällainen toiminta on Suomessa harvinaista, mutta asiakkaani käyvät paljon jahdeissa muualla Euroopassa.

Heitä ei voi siis huijata, vaan kokemukset vertautuvat automaattisesti vahvemman jahtiperinteen maihin.

Sauvala tuntee asiakkaansa, mikä on etu myös turvallisuuden suhteen. Ollaanhan tekemisissä ampuma-aseiden kanssa.

Myyntityön hän tekee omilla kasvoillaan. Viimeksi jahteja on markkinoitu 20 vuotta sitten. Sana on kulkenut suusta suuhun.

 

Vaikka Sauvala hallinnoi kartanoa, hän ei halua tulla kutsutuksi kartanonherraksi.

– Herroittelu on aika kaukana työstäni. Tämä on puhdasta yrittämistä.

Jahdit työllistävät Sauvalan itsensä lisäksi kaksi henkilöä ympärivuotisesti. Jahtipäivinä töissä on 35–40 henkilöä.

– Siitä olen ylpeä, että pystyn yrittäjänä työllistämään myös muita.

Sauvala kertoo, että kartanon lisäksi jahdeista hyötyy myös moni muu. Paikalle tarvitaan ulkopuolelta esimerkiksi catering, kuljetuspalvelu ja metsästyskoiria. Yöpymistä kartano sen sijaan ei tarjoa.

– Sijaintimme on niin hyvä.

Fasaani on puistolintu, minkä takia se viihtyy ihmisen tekemien rakennelmien läheisyydessä ja toisinaan myös niiden päällä.

 

Paitsi elantoa Sauvala toivoo jahdeilla voivansa osaltaan elävöittää Vähikkälää.

– Olen syntynyt tänne. En ole kaupunkivastainen, mutta olemme niin lähellä ruuhka-Suomea, että olisi tärkeää, että kylä eläisi.

Sauvala oli myös mukana järjestämässä Olavi Uusivirran keikkaa Vähikkälän kylätalolle. Keikka toteutui joukkorahoituksella.

– Olemme joutuneet puolustamaan kylän koulua, ja olen ollut siinä vahvasti mukana.

Sauvala kertoo keikan tuoneen kylälle eloa ja positiivista julkisuutta. Koulu on kylälle tärkeä, koska sen puuttuminen vaikeuttaisi elämää huomattavasti.

– Tämä ei kuitenkaan ole pelkkä kylätaistelu, vaan haluamme kehittää kylää. Se on meistä itsestämme kiinni.

 

Jahtikausi alkaa kartanossa elokuun puolivälin jälkeen sorsilla. Sitten siirrytään metsästämään fasaaneja ja sorkkaeläimiä. Kauden aikana jahteja järjestetään 35.

Sauvala kertoo, että pääasiassa fasaanijahdeissa metsästetään kesällä vapautettuja poikasia. Niitä tila tuottaa joka vuosi noin 20 000.

– Noin 30 prosenttia vapautetuista linnuista metsästetään. Suurimman osan hoitaa luonto itse.

Luonnolla hän viittaa etenkin petoihin. Fasaanit päätyvät esimerkiksi alueen supikoirien suuhun.

Koska kyse on luonnosta, on saalismäärän vaihtelu vuosittain suurta. Petojen lisäksi siihen vaikuttavat kesän sääolosuhteet.

Lähes kaikki metsästetyt fasaanit päätyvät kartanolle, sillä on jahtiperinteen mukaista, että liha kuuluu talolle.

Kaikki osat, mitkä fasaaneista voidaan hyödyntää, hyödynnetään. Liha myydään eteenpäin esimerkiksi lähialueen ravintoloihin.

– Ensimmäiseksi ajattelemme toiminnassamme eettisyyttä ja toiseksi taloutta. Haluan, että toimintamme kestää lähemmänkin tarkastelun. HÄSA

 

Artikkeli on julkaistu Hämeen Sanomissa ensimmäisen kerran 29.11.2018

 

Heikki Sauvala

Janakkalan Vähikkälässä sijaitsevan Sauvalan kartanon maatalousyrittäjä.

Asuu kartanon alueella perheensä kanssa.

Kaksi pientä tytärtä, Saimi, 3,5 ja Elsa, 1,5.

Entinen kilpa-ampuja. Kilpaillut maajoukkuetasolla skeet-ammunnassa.