Kanta-Häme

Heimonen ja Mäkelä vaihtoivat nuijia Riihimäellä

Kokoomuksen Pertti Mäkelä ja Kai Heimonen vaihtoivat puheenjohtajan nuijia keskenään valtuustokauden loppuvuosiksi. Pertti Mäkelä luotsaa Riihimäen kaupunginvaltuustoa puheenjohtajana ja Kai Heimonen taas tarkastuslautakuntaa. Vaihdosta sovittiin jo kaksi vuotta sitten, kun luottamuspaikat täytettiin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana jatkaa demarien Tommi Räty. Kerttu Lahtisen (kd.) tilalle hallitukseen nimettiin Ismo Portin (kd.).

Ensi töikseen jo 26 vuotta kaupunginvaltuutettuna työskennellyt Mäkelä peräänkuulutti valtuustolta arvostusta, alttiutta ja avoimuutta. Hän viestitti erityisesti säästöjä valmistelevalle työryhmälle tarvetta avoimeen toimintaan ja keskusteluun esityksistä.

Päihdehuolto menettää johtajan viran

Menokuri puri vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Lastensuojelun organisaatiota uudistettaessa päätettiin perustaa perhetyön palveluesimiehen sekä lastensuojelun palveluesimiehen virat. Samalla kuitenkin lakkautettiin päihdehuollon johtajan ja lastensuojelun johtavan sosiaalityötekijän virat.

Päihdehuollon johtajan viran lakkauttamisesta keskusteltiin pitkään, mutta lakkautuspäätös syntyi yksimielisesti.

Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen liittyivät molemmat kaupungissa meneillään olevaan sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutokseen. Valtuusto hyväksyi myös sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön.

Pirjo-Liisa Snellman-Tenhusen (kok.) aloitteesta valtuusto lisäsi päätökseensä ponnen, jossa toivotaan sote-lautakunnan kutsuvan terveyskuntayhtymän johtajaylilääkärin kokouksiin, joissa päätetään terveydenhuollon asioista.

Kaupungintalo sai remonttisuunnitelmat

Säästölinja jatkui, kun valtuusto hyväksyi kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman keskustelematta ja yksimielisesti. Valtuusto ei keskustellut remontin vaihtoehdoista eikä aikataulusta. Hankkeen kiireellisyydestä tai kiireettömyydestä kiisteltiin jo joulukuussa talousarvion yhteydessä.

Kaupungintalon vuonna 1973 valmistuneen uuden osan lasielementeistä rakennetun julkisivun saumat ovat päästäneet vettä rakenteisiin. Osa henkilökunnasta on oireillut mikrobikasvuoston vuoksi. Peruskorjaus oli ehdolla jo tämän vuoden talousarvioon, mutta valtuusto lykkäsi hanketta.

Valtuusto palaa hankesuunnitelman vaihtoehtoihin myöhemmin.

Kaupungintalon remontista on laadittu neljä eri vaihtoehtoa. Uuden osan peruskorjaaminen, ulkorappaus ja harjakatto maksaa 3,85 miljoonaa euroa. Jos uusi osa korjataan tasakattoiseksi ja käyttämällä julkisivussa profiililasia, hinta on 4,05 miljoonaa euroa.

Aumakattoinen, rapattu ja avokonttoreita kahdessa ylimmässä kerroksessa sisältävä vaihtoehto maksaa 3,8 miljoonaa euroa.

Halvimmat korjauskustannukset syntyvät, jos uusi osa puretaan kellarikerroksia myöten, rakennetaan vain yksikerroksinen lisäsiipi ja sijoitetaan osa toimistoista muualle kaupunkiin. Kustannusarvio jää 1,2 miljoonaan euroon.

Jos taas kaupungintalon kaikki toiminnot keskitettäisiin Peltosaareen, viisikerroksisen toimitalon rakentaminen nollaenergiatalona maksaisi arviolta 13 miljoonaa euroa. (HäSa)