Kanta-Häme

Heinäluoma vaatii kirjailijoille parempia korvauksia kirjastoilta

Suomen kielen 150-vuotisjuhlat huipentuivat eilen Verkatehtaalla. Pääjuhlaa vietettiin Vanaja-salissa.

Paikalla oli eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, joka otti kantaa erityisesti suomenkielisen kirjallisuuden puolesta.

– Kirjailijoiden kirjastoista saamat korvaukset ovat äärimmäisen pieniä suhteessa lainauksien määrään, Heinäluoma sanoo.

Hän käyttää esimerkkinä sitä, että kun Suomessa puhutaan kirjailijoiden yksittäisistä lainauksista saamista korvauksista senttimäärissä lainausta kohden, muissa Pohjoismaissa puhutaan euromäärissä.

Kirjallisuus säilyttää pientä kieltä

Puhemies toivoo, että kirjailijoiden lainauskorvausten tason nostamisesta pohjoismaiselle tasolle tehtäisiin sitoumus, ja se toteutettaisiin muutaman vuoden pituisella ohjelmalla.

Myös kirjastojen hankintamäärärahat on hänestä tärkeää turvata.

– Suomen kieli säilyy ja kehittyy suomenkielisen kirjallisuuden kautta. Talouden vaikeissakin tilanteissa meidän on huolehdittava kansallisesta kulttuuristamme, ja pienen kielialueen kirjailijoidemme työskentelymahdollisuuksista sekä ainutlaatuisesta kirjastolaitoksestamme, Heinäluoma sanoo.

Vaikutteita tulee esimerkiksi somalista

Heinäluoma totesi, että suomen kieli saa jatkuvasti vaikutteita muistakin kielistä. Ainoat vaikuttajat eivät ole englanti ja ruotsi, vaan nykyään sanoja suomen kieleen tulee esimerkiksi somalin kielestä. Se uudistaa kieltä, mutta voi olla pidemmän päälle myös uhka kielelle.

– Joskus olemme liiankin alttiita lainaamaan muilta. Erityisesti silloin, kun keskustelussa käytetään paljon sellaisten sanojen englanninkielisiä vastineita, joilla olisi selvä suomenkielinen merkitys.

Heinäluoman mukaan suomen kielen juhlallisuuksien keskellä on tärkeää kunnioittaa muidenkin äidinkieltä, ja turvata esimerkiksi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Se on hänestä ratkaisevaa esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön kannalta.

– Jos poliitikko puhuu ruotsia, se on todella iso etu.

Kansanedustajat puhuvat hyvää kieltä

Eduskunnassa suomen kieli voi hyvin.

– Monet kansanedustajat näkevät paljon vaivaa keksiäkseen mahdollisimman osuvia ilmaisuja ja kielikuvia. Hyvä esimerkki tästä on Liisa Jaakonsaaren puheenvuoro, jossa hän kuvaili Natoa Suomen salarakkaaksi, sanoo Heinäluoma.

Heinäluoma korosti myös koulutuksen asemaa kielen ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

– Se, että kauppakorkeakoulu Espoossa muuttuu englanninkieliseksi, on hieman kaksipiippuinen juttu. Sillä saadaan kansainvälisyyttä ja houkutellaan opiskelijoita muualta.

Toisaalta Heinäluoman mukaan omaa kieltä on tärkeää käyttää myös ylimmässä koulutuksessa.

Heinäluoma kertoo, että tällä hetkellä Suomessa työtä vaatii virkamieskieli.

– Siitä on tullut vaikeasti ymmärrettävää. Jokainen voi omalla esimerkillään auttaa kehittämään selkokieltä, hän korostaa. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020