Kanta-Häme

Helle uhkaa ruokakauppojen kylmäketjua – "Jouduimme heittämään noin puolet tuotteista roskiin"

Kylmälaitteet, kuten ruokakaupan maitohyllyt, jäätelöaltaat ja einestiskit, sekä kodin pakastimet, ovat hellesäällä rankan kuormituksen alla.

Turengin K-supermarketissa laitteet ovat hajonneet yksi toisensa perään.

– Maitokaappi hajosi ja lämpeni. Jouduimme heittämään noin puolet tuotteista roskiin. Yksi jäätelöpakastinkaapeista kärsi kuumuudesta niin paljon, että se kärähti. Tällä hetkellä kaikki on kunnossa, mutta ongelmia ilmenee jatkuvalla soitolla. Tämä helleaalto on ollut poikkeuksellisen paha, myymälän osastopäällikkö Tuija Karvinen sanoo.

Mitä vanhemmaksi laitteet tulevat, sitä heikommin ne pitävät kylmää. Tämä johtaa rikkoutumisiin.

Vedettävien kansien yleistyminen pakastealtaissa on auttanut pitämään tuotteet kylminä. Eniten hankaluuksia aiheuttavatkin avokylmähyllyt, kuten eineshyllyt. Niiden jäähdytyskapasiteetti ei tunnu tällä säällä riittävän.

– Kaupoissa on tavallisesti todella viileää, mutta helteet ovat jatkuneet niin kauan, että se tuntuu myös sisällä, Karvinen sanoo.

 

Riihimäen Kylmähuollon aluevastaava Sari Nyfors-Airola kertoo, että kesän superhelle on nostanut kylmälaitteiden huoltotehtävien määrää radikaalisti.

Laitteet reagoivat vahvasti koviin helteisiin ja rajuihin pakkasiin.

Nyfors-Airola kertoo, että vanhat kylmälaitteet rakennettiin siten, että ne kestäisivät 28 celsiusasteen lämpötilaa ilman ongelmia. Uusien laitteiden on pystyttävä toimimaan myös 32 celsiusasteen helteessä.

– Se ei ole kuitenkaan ainoa syy, sillä on myös vanhempia laitteita, jotka selviävät haitatta.

Suurin syypää siihen, että kylmälaitteet menevät epäkuntoon, on niissä käytettävä kylmäaine ja sen lauhtumattomuus liian lämpimillä säillä. Monien myymälöiden kylmäaine kulkeutuu kaupan huoltokatolle jäähtymään yöksi.

Nyt, kun yölläkin on noin 20 celsiusastetta lämmintä, ja katto hohkaa lämpöä, ei aine jäähdykään.

– Monissa paikoissa on jouduttu asentamaan katolle vesisuihkuja viilennykseksi, Nyfors-Airola sanoo.

Paras keino kylmälaitteiden kunnossa pysymisen ja toiminnan varmistamiseksi on Nyfors-Airolan mukaan se, että kylmälaitteiden huolto on ajan tasalla. Kaupoilla on laissa säädetty velvollisuus tarkastuttaa laitteiden kunto tietyin väliajoin.

 

Marjastuskausi on kesäisin huipussaan, ja silloin monien kotitalouksien pakastimet täyttyvät mansikoista, mustikoista ja vadelmista.

Sari Nyfors-Airola varoittaa ahtamasta pakastinta liian täyteen kerralla.

– Pakastin kykenee pakastamaan vain tietyn määrän tuotteita kerrallaan. Harva kotitalouspakastin pystyy jäähdyttämään kymmenen kiloa mansikkaa päivässä.

Pakastinta ei pidä myöskään ikinä sulattaa heinäkuussa. Korkean lämpötilan vuoksi tuotteet lämpenevät pakastimen ulkopuolella jo 2–3 tunnissa, vaikka ne olisivat kylmälaukussa.

Kun pakastin jälleen käynnistetään, joutuu se tekemään todella suuren määrän töitä laskeakseen lämpötilan ja jäähdyttääkseen tuotteet. Laitteen teho ei riitä.

– Kotipakastuslaitteet pitäisi sulattaa talvella, kun tavaran saa ulos pakkaseen odottamaan, Nyfors-Airola neuvoo. HäSa