Kanta-Häme

Helleputki ei takaa hyvää perhoskesää

Viime kesä jäi pitkään jatkuneesta hellekaudesta huolimatta historiaan yhtenä viime vuosikymmenien heikoimmista perhoskesistä.

– Päiväperhosista lähes joka kolmas laji oli niukimmillaan kymmeneen vuoteen, kertoo valtakunnallisesta seurannasta vastaava Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Jo edelliskesän lopulla oli nähtävissä merkkejä perhoskadosta, jota omalaatuinen talvi ja kevät sekä kesäkuiset lumisateet ilmeisesti täydensivät. Viime kesästä vähenivät eniten sitruunaperhonen, tesmaperhonen ja odotetusti välivuottaan lentänyt metsänokiperhonen. Runsastuneiden kärjestä löytyivät puolestaan etelästä vaeltaneet amiraali ja ohdakeperhonen.

– Päiväperhoskesän harvoja kotimaisia valopilkkuja olivat peltovirnaperhonen, virnasinisiipi ja karttaperhonen. Kenties pahimmin romahtivat nokkosperhonen ja keltaniittysilmä, summaa Saarinen.

Heikko perhostulos ei johtunut havainnoinnin puutteesta. Perhostietoja kertyi noin 230 harrastajalta ja tutkijalta, havaintopäivien määrä oli hyvää keskitasoa ja vain vuonna 2010 perhostietojen alueellinen kattavuus on ollut parempi.

Laajan havaintoverkoston myötä seurantaan ilmoitettiin tietoja 106 päiväperhoslajista. Vaikka joukosta puuttui muutama Lapin ja Etelä-Suomen harvinaisuus, tietoja on kertynyt yhtä monesta lajista vain kahtena vuotena aikaisemmin.

Seurantaan jopa saatiin uusi laji kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aivan itärajan tuntumassa Parikkalassa nähty heinähiipijä on tavattu Suomesta vain kerran aikaisemmin vuonna 1937.

Pienestä yksilömäärästä huolimatta päiväperhosista kertyi kesällä 2014 kymmenen uutta maakuntahavaintoa yhdeksästä eri lajista. Ensilöydöt painottuivat jälleen pohjoiseen. Esimerkiksi ritariperhonen kirjattiin seurantaan ensimmäisen kerran Kittilän ja Enontekiön Lapista. (HäSa)

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic