Kanta-Häme

Helpottunut nuijamies - Kiemunki luopuu poliittisesta vallasta

Iisakki Kiemungin

Iisakki Kiemungin (sd.) virka Kanta-Hämeen keskussairaalan viestintäpäällikkönä sai lainvoiman tiistaina. Kaupungilla on herättänyt ihmetystä, miksi Kiemunki haluaa juuri nyt luopua raskaimmista luottamusmiessalkuistaan.

Miksi jätät politiikan ja luottamustoimien isot tehtävät nyt? Tilaisuuksia ja paikkoja olisi ollut useasti aikaisemminkin.
– Kahdeksan vuotta on riittävä aika ihan mitä tahansa. Tämä on ollut kuluttavaa hommaa monella tapaa. Kaipasin vaihtelua elämään, ja työpaikan vaihdos on oikein tervetullut. Tietysti tähän liittyy salaliittoteorioita, kuten aina. Työssä ja sisällöissä ei ole mitään vikaa, mutta kaikki ne muut lieveilmiöt eivät enää kiinnosta. Kuva politiikasta on niin vääristynyt.

Kuinka pitkään mietit lähtöä?
– Nyt aika oli kypsä. Sain viestintäalan töitä, joita olen hakenut pitkään. Asema sekä kaupungin edustajana että toimittajana on ollut hankala.

Mistä johtuu, että kuva politiikasta on vääristynyt?
– Yksi tekijä on media. Kaupallisessa mediassa tärkeämpää on miellyttää lukijaa kuin kertoa asiat totuudellisesti. On silmiinpitävää, kuinka vääristynyt kuva poliitikoista mediassa välittyy.

Millä mielellä lähdet pöydän toiselle puolelle?
– Tosi hyvällä. En usko, että tulee vieroitusoireita vallasta. Ihmisillä on siitäkin kummallisia käsityksiä. Tuntuu siltä, että jotkut ovat halunneet maalata kuvaa, että olen ollut täydellinen diktaattori. Kyllä tämä on demokratia, jossa kukaan ei saa omaa tahtoaan suoraan läpi.

Millainen viestintäpäällikön rooli on?
– Sairaanhoitopiirillä on historiansa isoin murros tulossa soten vuoksi. Julkisen sektorin muutospaineet kohdistuvat erikoissairaanhoitoon viimeisten joukossa. Vastaan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä 2500 ihmisen organisaatiossa. Edeltäjäni oli viestintä- ja kehittämispäällikkö, ja hänen toimintansa keskittyi enemmän kehittämiseen. Nyt sisäinen viestintä korostuu. Henkilökunta ja maakunnan ihmiset täytyy saada ymmärtämään, miksi muutumme ja miksi tarvitsemme esimerkiksi uuden sairaalan. Henkilökunnan kautta tieto menee myös asiakkaille. Ihmiset eivät ole tätä vielä ymmärtäneet, ja se on uskoakseni vain tiedon puutetta.

Politiikassa olet tottunut laukomaan suoraan asioita. Aiotko jatkaa samalla tyylillä myös viestintäpäällikkönä?
– Se on erilainen rooli. En ole siellä puhuva pää, vaan tarkoitus on nostaa esiin sairaanhoitopiirin osaajia. En jää kaipaamaan tippaakaan julkisuutta. 

Entä organisaation sisällä?
– Koen, että menen auttamaan ihmisiä viestinnässä enkä saarnaamaan. En ole se, kehen asiat henkilöityvät.

Jännittääkö?
– Totta kai. Tässä on paljon opittavaa. 

Sairaanhoitopiirillä on vahva visio myydä palveluja ulospäin. Nyt tilanne on ollut päinvastainen. Ihmiset ovat hakeutuneet hoitoon muihin sairaaloihin, mutta kulut maksetaan täältä. Miten kelkka saadaan käännettyä?
– Viestinnästä tässäkin on kysymys. Olen siinä johdon tukena. Kelkan kääntämistä varten on strategia, joka on sairaanhoitopiirin johdon, virkamiesten ja poliittisen johdon asia. Sellainen on jo mietitty.

Olet ollut tekemässä strategiaa sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana. Miten tuloja saisi virtaamaan Kanta-Hämeen keskussairaalaan eikä sieltä ulos? 
– Tiedän, mikä strategia tulee olemaan, ja ulostuloja tulee syksyn mittaan. Kauniston Timo (kesk.) taisi moittia, ettei Hämeenlinnassa ole tehty samoin kuin Vaasassa, eli ei ole osoitettu mieltä tai tehty karvalakkilähetystöjä. Hämäläiset eivät hevin lähde barrikadeille, enkä usko, että se olisi kovin tehokasta. Hallituksen viesti on, ettei poikkeuksia sallita, joten haemme asetuksiin toiminnan mahdollistavaa joustoa. Meillä se tarkoittaa yhteistyötä ja verkostoitumista. 
– Tays on tärkein yhteistyökumppanimme, mutta haluamme myös verkostoitua yksityisten toimijoiden, kuten vakuutusyhtiöiden kanssa. Kulissien takana käydään neuvotteluja koko ajan. Fakta on, että verotuloja tulee nyt sairaalasta henkilökunnan palkkojen myötä esimerkiksi Hämeenlinnalle 7 miljoonaa vuodessa. Jos siitä katoaa osuus, emme pysty paikkaamaan sitä elinvoiman menetystä.

Millaisena näet sote-uudistuksen?
– Näen sote-uudistuksen siinä mielessä uhkana, kun arviolta 30 prosenttia rahoista on menossa yksityiselle puolelle. Yksityiset yritykset ovat kierrättäneet voitot ja rahat veroparatiisien kautta. Aluetaloudesta ja kansantaloudesta häviää paljon rahaa, jos vuotoa ei saada tukittua. Itselleni on iso huoli, mitä se tarkoittaa kansantalouden kannalta. Yhteiskuntakeskustelussa julkinen talous halutaan vetää alas. Trendi näkyy esimerkiksi Kanta-Hämeen verotulokehityksessä.

Olet hirveän huolissasi kansantaloudesta ja elät politiikasta. Eikö juuri poliitikkona olisi parhaat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin? Miksi haluat pois päätöksentekokoneistosta?
– Aion kyllä seurata politiikkaa, mutta en aio toimia näkyvästi keskeisimmissä rooleissa. Kanta-Hämeellä ei ole tällä hetkellä asemaa valtakunnan politiikassa. Sitä suomalaiset ja kantahämäläiset ovat halunneet, kun ovat eduskuntavaaleissa äänestäneet. 

Aiotko kuntavaaleissa asettua ehdolle?
– Rivivaltuutettuna jatkan vaalikauden loppuun, mutta jätän nyt raskaimmat salkut pois ajankäytöllisistä syistä. En tiedä vielä seuraavista vaaleista.

Eihän olisi pakko luopua kaikesta?
– Ei, mutta haluan keskittyä nyt uuteen työhön.

Entä seuraavat eduskuntavaalit? 
– En ole uhrannut ajatustakaan. Keskityn nyt virkamiesuraan.

Olet istunut Hämeenlinnan valtuustossa vuodesta 2005. Mitkä ovat olleet poliittiset voittosi?
– Olen saanut olla mukana keskeisissä asioissa, jotka ovat kehittäneet kaupunkia. Verkatehtaan rakentaminen on yksi niistä. Samoin moottoritien kattaminen ja Kantolan tapahtumapuisto. 

Poliittiset tappiot?
– Sunny Car Center. Siihen poliittinen urani kaatui. Tyhmä olin, kun otin siitä vastuuta. Kaikki tiesimme ongelmat ja niistä avoimesti keskustelimme, ja päätökset tehtiin yhdessä. Kukaan ei osannut odottaa, että siitä tulee mediakatastrofi. Eiväthän Sambiaan valheellisia tietovuotoja välittäneetkään uskoneet, että yrittäjää tässä kusetetaan. Uskomattomalla tavalla Hämeenlinnan kaupungin päättäjät ampuivat itseään jalkaan levittämällä valheellisia asioita. Kaupungin maine sai kamalan kolauksen.

Kaduttaako SCC?
– Totta helvetissä! Mutta uskon vahvasti, että jos joku yrittäjä tulisi kaupunkiin tekemään isoa hanketta, kunta tai kaupunki tutkisi edelleen mahdollisuudet lähteä mukaan. 

Konkurssipesää tutkitaan parhaillaan. Onko sieltä tulossa vielä yllätyksiä?
– Selvittäjä tekee työtä omasta lähtökohdastaan. Julkisselvittäjä kävisi varmasti mielellään oikeutta, kun tienaa siitä rutkasti rahaa yhteiskunnan piikkiin. 

Pelottaako, mitä sieltä tulee vielä vastaan, sillä olit SCC:n hallituksessa kaupungin edustajana?
– En pelkää tulevaisuutta missään suhteessa. Kaikkea tässä on nähty. 

Onko sinulla ollut vaikeus erottaa toimittaja- ja poliitikkorooli toisistaan?
– En tiedä. Ihminen on kokonaisuus. Tuntuu siltä, että Yle tai Kaupunkiuutiset on suhtautunut muhun luontevammin.
– Hämeen Sanomienkin on ollut vaikeaa uutisoida minua millään tavalla myönteisessä valossa. Tuskin kirjoitat tätä siihen juttuun.

Olet vastikään eronnut pitkäaikaisesta avopuolisostasi. Millaisen erokriisin olet käynyt läpi?
– En aio kommentoida sitä millään tavalla. 

Sinut on kuitenkin nähty edustamassa kaupunkia asustesuunnittelija Jenni Ahtiaisen kanssa. Oletko rakastunut?
– En kommentoi.

Muutoksia on sekä yksityiselämässä että julkisessa. Miten pää on pysynyt kasassa?
– Tämä on helpotus. Helppoja juttuja ei ole ollut, mutten halua valittaa. On ollut hienoa olla kaikissa näissä tehtävissä ja julkisessa roolissa. Aikaa aikaansa kutakin. Ero on aina ikävä juttu. Kyllä nyt tuntuu tyytyväiseltä ja onnelliselta, mutta kauhea sekin on sanoa. Elämäni paras osio on ollut perhe ja koti. Se on pitänyt pystyssä, ja olen siitä kiitollinen. 

Miltä tulevaisuus näyttää?
– Suhtaudun uteliaasti tulevaisuuteen. Joskus olen ollut peruspessimisti. Musta on tullut elämänjanoinen. Se on tarttunut ehkä Raution Sarista (kok.): Elämä voittaa aina. Elämä on aika ihanaa. Lapset ovat muuttaneet elämänasenteeni ja tuoneet elämääni merkityksen. 

Mitä mieltä olet Hämeenlinnan kaupungin tilanteesta?
– Täällä maalataan surkeaa kuvaa. Aika pahasti päättäjät ampuvat itseään jalkaan. Perspektiivi puuttuu. Tietoisuutta ja realistisuutta pitää tietenkin olla, mutta silti pitäisi katsoa kauemmaksi eikä painaa paniikkinappulaa, sillä se lamauttaa.

Mistä johtuu, että Hämeenlinnassa kehitys on pysähtynyt?
– Se on se, mitä äänestäjätkin ovat halunneet. Tietty populismi, synkkyys ja pessimismi ovat valloillaan. Koko maakuntana olemme potkineet itseämme jalkaan. Ollaan vähän kuin Suomi pienoiskoossa. Surkuttelemme ja voivottelemme. Se on itseään ruokkiva kehä. Tällä valtuustokaudella ongelmat ovat alkaneet, kun yhteistyöhön ei ole pystytty. Idealinko on pysähtynyt, eikä kukaan enää uskalla virittää mitään. 

Sari Myllykankaasta tulee valtuuston puheenjohtaja. Onko paikallisissa demareissa päteviä perijöitä?
– Meillä on varsin nuorekas ja pätevä valtuustoryhmä. Siellä on monia hyviä tyyppejä, jotka hoitavat hommansa ja perehtyvät: Pasi Vesala, Sari Myllykangas, Veera Oksanen, Satu Aaltonen, Tiia Nurminen ja Ulla Appelroth. Julkisuudessa heidät kuitataan takarivin taaveina, kun he eivät halua paistatella julkisuudessa, mikä on helvetin epäoikeudenmukaista. Pellet kyllä nostetaan. HäSa