Kanta-Häme

Helsingin ja Tampereen välille halutaan todellinen kasvukäytävä

– Tunnen tähän hengenpaloa. Olen ihan hurahtanut, tunnustaa Janakkalan kunnanjohtaja ja HHT-hankkeen projektijohtaja Anna-Mari Ahonen.

Hurahduksen aiheena on juuri HHT eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-akseli. Ahonen on huhtikuun alusta lähtien selvittänyt, voisivatko kunnat lähteä toden teolla kehittämään akselista oikeaa kasvukäytävää.

Eurooppalaista mittakaavaa

– Se on Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Se pitää tuoda kansallisen kehittämispolitiikan keskiöön, Ahonen sanoo.

Tähän mennessä hän on ehtinyt vierailla 24 kunnassa. Pari vierailua jää elokuuksi. Vastaanotto kunnissa on ollut innostunut.

Varsinainen HHT-hanke on tarkoitus aloittaa syyskuussa. Kunnat päättävät elokuussa, lähtevätkö ne mukaan. Tosin Helsingiltä on jo tiedossa myöntävä vastaus.

Kasvu ei välttämättä jatku

HHT:stä on puhuttu jo 1980-luvulta lähtien, mutta termi on ollut tähän asti lähinnä tutkijoiden ja aluekehittäjien käytössä.

Nyt HHT:n kuntien pitää Ahosen mielestä herätä. Kilpailu kiristyy, ja resurssit pienenevät. Kasvu ei välttämättä jatku HHT-akselilla, jos mitään ei tehdä.

– Siksi on tarpeen verkostoitua. Vasta kun ollaan porukassa, on mahdollista vaihtaa ajatuksia ja tehdä asioita yhdessä.

Kartat kertovat

Kun Anna-Mari Ahonen on kiertänyt kuntia, hän on esitellyt kunnanjohtajalle, kunnan johtoryhmälle tai kunnanhallitukselle erilaisia aluekehitykseen liittyviä karttoja. Ne kuvaavat esimerkiksi sitä, missä ihmiset asuvat, missä he liikkuvat, missä käyvät töissä ja mitä opiskelumahdollisuuksia alueilla on.

Oli muuttuja sitten mikä tahansa, HHT-akseli erottuu selvänä paksuhkona viivana tai peräkkäisinä pallukoina.

Kaikkein selvimmin Helsinki-Tampere-väli erottuu, kun tarkastellaan henkilöliikennettä rautateillä. HHT on paksu makkara verrattuna muiden alueiden yhteyksiin. Koko HHT:n selkäranka on hyvissä liikenneyhteyksissä eli pääradassa ja valtatie 3:ssa.

Taajamia kuvaava kartta näyttää, että tälle akselille on sijoittunut suuria taajamia tiheämmin kuin mihinkään muualle. Missään muualla taajamien ketju ei ole myöskään yhtä pitkä.

Työmatkat pidentyneet

Kartat kertovat myös liikkuvuuden räjähdysmäisestä kasvusta.

– Tutkijoiden mukaan työmatkojen keskipituus kasvaa edelleen. Etelä-Pirkanmaalla sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla työmatkojen keskipituudet ovat jo Lapin luokkaa. Tämä on aika kova juttu.

Ahonen huomauttaa, että kunnat eivät mahda tälle asialle mitään. Silti kunnat voisivat miettiä, miten ne voisivat ottaa pitkät työmatkat huomioon palvelutuotannossaan, esimerkiksi päivähoidossa.

Työmatkat eivät kuitenkaan muodosta edes pääosaa liikkumisesta. Kaksi kolmasosaa liikkumisesta liittyy vapaa-aikaan.

HHT jälkijunassa, E18 ehti ensin

Kasvukäytäviä on Suomessa muitakin, tai ainakin sellaisiksi haluavia.

Mutta on yksi käytävä, joka on jopa pitempi kuin HHT: E18 eli Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-käytävä. Se on järjestäytynyt ajat sitten ja on mukana jo monissa Suomen rahoituskuvioissa.

– E18:sta on tehty iso hanke, vaikka todellisuudessa se on käytävänä vielä melko teoreettinen. Se on mukana hallitusohjelmassa ja liikennepoliittisessa selonteossa. Me olemme siihen nähden jälkijunassa.

Ahonen toivoo, että HHT:kin pääsisi aikanaan ”oikeisiin ohjelmiin”, sillä muuten ei ole mahdollisuuksia saada rahoituksia.

Elinkeinoelämä mukaan

Mitä konkreettista HHT:lle sitten toivotaan? Ahonen sanoo, ettei esiselvityksessä ole vielä päästy konkretiaan. Päätavoite on kuitenkin, että kasvun jatkuminen varmistetaan ja kasvu suunnataan oikein.

– Kasvun aikaansaaminen edellyttää tuloja ja elinkeinoelämän mukanaoloa. Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin hanke.

Myös tutkimustietoa saadaan mukaan, onhan alueen päissä yliopistot, on ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Ministeriöissäkin on ollut kiinnostusta hankkeeseen, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriössä.

Tukea kasvun alueille

Mutta miksi tässä haetaan nyt tukea alueelle, jolla menee jo nyt paremmin kuin useimmilla muilla alueilla Suomessa?

Ahonen sanoo, tästä juuri on kysymys.

– Ajattelutapa on menossa siihen suuntaan, että kasvun alueita pitäisi tukea entistä voimakkaammin. Ei niin, että mitään aluetta jätettäisiin heitteille, mutta on ajateltava kansallista kilpailukykyä.

Hanke pitäisi siis saada alkuun syyskuussa. Tuolloin sille valitaan ohjausryhmä ja neuvottelukunta, johon tulee kuntien ylintä johtoa.

Kunnilta ei vaadita isoja rahoja

Ahonen sanoo, että kunnilta ei tarvita paljon rahaa. Tarkoitus on, että HHT-hanke poikii EU-hankkeita, jotka saavat rahoituksensa EU:sta.

– Tähän ei haluta monimutkaista hallintoa, eikä tarkoitus ole tuottaa paperia. Haluamme luontevaa yhteistyötä.

– Oikea yhteistyö vaatii sitä, että on yhteiset tavoitteet, mutta sisällä on oltava myös itsekkäitä intressejä. Silloin homma pyörii oikeasti, ja kaikki sitoutuvat.

Anna-Mari Ahonen on ollut huhtikuun alusta alkaen virkavapaalla Janakkalan kunnanjohtajan virasta. Hänen virkavapaansa ja tehtävänsä HHT:ssä jatkuu vielä elokuun.

– Näillä näkymin olen palaamassa Janakkalaan syyskuussa. Nyt ei ole tietoa, mitä kesä tuo tullessaan, hän sanoo. (HäSa)