Kanta-Häme

Henkilöstöstä kaupungin brändi

Positiivisessa hengessä Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi muun muassa henkilöstöraportin, Tekmen ja Linnan Aterian yhdistämisen ja Vanajaveden Opiston siirron koulutuskuntayhtymä Tavastian alaisuuteen.

Lisäksi se keskusteli talouden tasapainottamisohjelmista.

Maanantainen kokous oli siitä poikkeuksellinen, ettei siellä äänestetty kertaakaan. Tosin esityslistakin oli tavanomaista keveämpi.

Ehkä optimistinen henki tarttui koko valtuustoon, kun valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) kehui edeltäjäänsä Sari Rautiota (kok.) aidosti ja avoimesti.

Kokouksen alkajaisiksi nimittäin paljastettiin Raution valokuva. Vuoden valtuuston puheenjohtajana viivähtänyt Rautio koristaa nyt melkoista herrakööriä valtuustosalin seinällä.

Reiluus kannattaa

Positiivista otetta kokoukseen toi myös se, että siellä käsiteltiin viime vuoden henkilöstöraportti, joka antaa varsin onnistuneen kuvan kaupungin henkilöstöpolitiikasta.

Koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan Hämeenlinnassa on käyty yt-neuvotteluja, mutta tehtävien muuttumisen vuoksi, ei henkilöstön irtisanomiseksi.

Viime vuonnakin tehtiin yli 10 palvelurakenteenmuutosta, jotka koskivat 2 000 työntekijää.

– Henkilöstö toteaa, että ilmapiiri on suorastaan parantunut. Täällä todella osataan henkilöstöhallinto, hämmästeli Päivi Sieppi (vihr.).

Kaija-Leena Savijoki (kok.) totesi, että henkilöstö on ollut kovilla, mutta toisaalta palvelurakenteen uudistaminen antaa mahdollisuuden työnkierrolle.

– Reiluus ja vastavuoroisuus kannustaa usein joustoihin, myös kaupungin töissä. Käskyttäminen on vanhanaikaista.

Pentti Nyholm (sd.) muistutti, että nyt saa olla onnellinen, että yleensä on töissä. Hän arvioi, että lisää käsipareja tarvittaisiin vanhustenhuoltoon, erityisesti kotihoitoon ja sosiaalialalle yleensäkin.

Yhteiset kiitokset lähetettiin erityisesti henkilöstöjohtaja Raija Hätiselle.

Miljoonasäästö?

Linnan Aterian ja Tekmen yhdistämisestä ensi vuoden alussa tuntui myös vallitsevan suuri yksimielisyys.

– Selvitys ja siitä seuranneet jatkotoimet ovat hyviä. Luodaan tuottavuutta yksinkertaistamalla rakenteita. Olemme vastuussa oman palvelutuotannon kustannustehokkuudesta, Irma Taavela (vas.) pohti.

Marjatta Rahkio (kesk.) tosin epäili, miten yhdistämisellä saadaan aikaan miljoonan säästöt. Hän ei kuitenkaan ollut hanketta vastaan kuten ei kukaan muukaan.

Vyön kiristys jatkuu

Talouden tehostamisen ja sopeuttamisenohjelma päätettiin lopettaa vuoteen 2013, vaikka se oli alunperin hyväksytty jatkuvaksi vuodeen 2015.

Tämä ei tarkoita, että talouden tasapainottaminen päättyisi, päinvastoin.

– Hämeenlinnassa aparaatti vie 4 miljoonaa enemmän vuodessa kuin on käytössä. Kaikkia keinoja pitää tutkia, Rautio painotti.

Vanhan talousohjelman korvaakin äskettäin hyväksytty palvelu- ja hankintaohjelma, joka tähtää lähemmäs 18 miljoonan talouden tasapainotusvaikutuksiin vuoden 2016 loppuun mennessä. (HäSa)