Kanta-Häme

Herkkutarjotin syntyy 6 sekunnissa

Aterian pitää maistua mainiolta ja olla terveellinen. Silloinkin, kun keittiö valmistaa 2 000 ateriaa päivässä, kuten Hämeenlinnan keskussairaalan peruskorjatussa keskuskeittiössä.

Kromia hohtelevassa keittiössä kootaan keskussairaalan ja syyskuun alusta myös Vanajaveden sairaalan potilaiden ateriat valmiiksi tarjottimiksi. Kuudessa sekunnissa katsotaan, että annoskoko on oikea, esillepano kaunis ja lämpötila sopiva.

– Ateriatarjottimen pitää houkutella potilas syömään riittävästi ruokaa, joka edistää hänen paranemistaan. Ravinto on osa hoitoa, mutta sairaalle ei ruoka aina tahdo maistua. Haaste on kova, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari.

Keskussairaalan 1970-luvun lopulla valmistuneen keskuskeittiön viisi miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus uudisti keittiön tiloja, laitteita ja tekniikkaa.

Keittiössä valmistetaan syyskuun alusta lähtien valmistamaan 4 500 ateriaa, kun ruokahuolto siirtyy Hämeenlinnan kaupungin ja sairaanhoitopiirin omistamaan Tekme-yhtiöön. Tekme valmistaa kaikki sairaaloiden ja hoivapuolen ateriat keskussairaalassa. Päiväkotien ja koulujen arkipäiväruuat Tekme valmistaa Kaurialassa.

– Myös Riihimäellä Tekme valmistaa Riihimäen sairaalan (Ryks) ja terveyskeskuksen vuodeosastojen ruuat, mutta ne tehdään Ryksin keskuskeittiössä, kertoo sairaanhoitopiirin talousjohtaja Seppo Karhu.

Ruokahuolto on tukipalvelujen ensimmäinen alue, jolla Hämeenlinnan seudulla haetaan tehokkuutta ja säästöjä suuruuden ekonomiasta. Karhu kertoo, että vuonna 2017 sairaanhoitopiiri saa ruuan 400 000 euroa nykyistä halvemmalla. Vuotuiset kustannukset putoavat 3,2 miljoonasta 2,8 miljoonaan euroon.

– Myös muiden Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kuntien mukaantuloa yhteiseen ruokahuoltoon selvitellään edelleen. Myös teknisen huoltotyön sekä hankintojen, varastoinnin ja logistiikan yhteistyömahdollisuuksia tutkitaan, Seppo Karhu kertoo.

Ruuasta kehitetään jatkuvasti entistä maukkaampaa, ravitsevampaa ja kauniimmin tarjoiltua, mutta Suomessa ei vielä missään ole päästy eurooppalaisen mallin toteutukseen.

– Uudet sairaalat ovat ottaneet käyttöön sähköisen menun, josta potilas valitsee haluamansa ruuan, joka sitten toimitetaan hänelle kuin ravintolapöytään, kuvailee sairaanhoitopiirin kehittämis- ja viestintäpäällikkö Michael Rossing ja uskoo käytännön rantautuvan ajan myötä myös Suomeen.

Vaikka ruuanvalmistus keskittyy, laadusta ja mausta ei tingitä. Jo 35 vuotta sairaalan ruokapalvelun toiminnassa mukana ollut Tuula Vihersaari siirtyy syksyllä palvelun tilaajan edustajaksi. Hän valvoo ja ohjeistaa niin laatua kuin hintaa.

Hukkaan heitetyn ruuan määrää on kymmenen vuoden aikana saatu vähennettyä sadalla grammalla päivässä asiakasta kohti. Nyt pois heitetään 89 grammaa, mutta sekin menee hyötykäyttöön biokaasutuotantoon.

Hävikkiä vähentää, että keittiö tekee ruuan oikealle asiakasmäärälle. Potilaiden lukumäärä saadaan sähköisesti pari tuntia ennen ruokailun alkua. Samalla kuullaan myös erikoisruokatilaukset.

– Hinta ei saa olla ainoa kriteeri ruuanvalmistuksessa. Nyt me valmistamme lihapullat, murekkeet ja lähes kaiken muun itse raaka-aineista. Minulla on täysi luottamus siihen, että laatu pysyy vähintäänkin nykyisenä palvelujen siirryttyä Tekmelle, Tuula Vihersaari toteaa. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020