Kanta-Häme

Herrasmiesetsijät

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät on kuuden hengen harrastaja-arkeologiporukka, joka koluaa lähitienoon metsiä ja peltoja löytöjen toivossa. Hangastenmäen linnavuori on yksi monista löydöistä.

Hangastenmäen linnavuorta on vaikea hahmottaa Hakoistentien varresta. Siinä nyppylä kuitenkin kohoaa, keskellä pöheikköä ja näköyhteyden päässä paremmin tunnetusta Hakoisten linnavuoresta. Rinteet kasvavat kieloa. Linnavuoren laelta avautuisi komea näkymä Pyhän Laurin kirkolle, jolleivät koivut olisi jo ehtineet täyteen lehteen.

Hangastenmäen linnavuorella on pitkä historia, mutta löytönä se on vielä varsin nuori. Kunnia muinaismuistoalueen löytämisestä vuonna 2014 kuuluu kuuden hengen harrastaja-arkeologiporukalle, joka tunnetaan Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöinä.

Reijo Hyvösen auton takarontista löytyy aina tarpeellista välineistöä etsintöihin, niin tälläkin kertaa.

Lapio, metallinilmaisin, käsineet, käsi-gps ja pinpointer, jonka avulla löytö voidaan tarkemmin kohdistaa maasta. Tällä kertaa Hyvönen tyytyy esittelemään välineistöään, sillä nyt on tarkoitus käydä vain vilkaisemassa paikkoja. Nyt liikutaan lisäksi muinaismuistoalueella, joten kaivaminen on kielletty.

– Näissä hommissa tarvitaan maanomistajan lupa, lisäksi tärkeää on, että tietää, mitä tekee.

Harrastajat ilmoittavat löydöistään aina Museovirastolle, ja käytäntö on, että uusista löydöistä tiedottamisen hoitaa Museovirasto.

Hyvönen oli se, joka teki Hangasmäeltä ensimmäiset esinelöydöt vuonna 2013. Vasta seuraavana vuonna alkoi kuitenkin tapahtua.

Huhtikuussa 2014 Mikko Mäkelä poikkesi samaisella alueella Lyyti-koiransa kanssa ulkoilemassa. Ilta alkoi tummua, mutta Mäkelä päätti käväistä koiransa kanssa vielä kerran linnavuoren laella.

Alastuomisina Mäkelällä oli keihäs ja kannus. Mäkelä ilmoitti löydöistään muulle porukalle, minkä jälkeen paikkaa palattiin ihmettelemään yhdessä.

Vahvistus linnavuorilöydölle saatiin saman vuoden huhtikuussa, kun Turun yliopiston arkeologit kävivät paikalla. Viime kesänä arkeologit tekivät alueella koekaivauksia.

– Sinänsä hassua, että löytämäni keihäs ja Reijon löytämä miekan ponsi ovat viikinkiaikaisia, kun taas itse linnoitus on ajoitettu 1300-luvulle.

Maasta löytyi runsaasti esineistöä – muun muassa panssarinuolen kärkiä sekä varhaiskeskiaikaisia ratsumiesten kannuksia –, joiden perusteella on syytä uskoa, että alueella on käyty taisteluita. Mahdollista on, että maa kätkee yhä sisäänsä paljon esineistöä, ehkäpä jopa vanhan kalmiston.

Linnavuoren laella on edelleen nähtävissä vanhaa muurirakennelmaa. Linnavuorelta on löytynyt myös keskiaikaisen pajan paikka, kilokaupalla pajasta peräisin olevaa metallikuonaa sekä vallihaudan jäänteet.

Alueelta löytyneiden hevosenkenkien ja naulojen perusteella Hyvönen on pohtinut, olisiko paikka toiminut Hakoisten linnavuoren ratsujoukkojen linnoituksena.

Historia on kiehtonut Mäkelää ja Hyvöstä aina. Viitisen vuotta sitten Mäkelä sattui lukemaan Hämeen Sanomista uutisen, jossa kerrottiin Hattulasta tehdystä hopeaesinelöydöstä. Kiinnostus jalostui toiminnaksi, kun kauppareissulta tarttui matkaan metallinpaljastin. Mäkelä piippaili ensin kotipihaansa, mistä sattuikin löytymään hopeinen sydänmedaljonki.

Nykyään Mäkelä pyrkii käymään etsintäreissuilla kerran viikossa. Perheelliselle miehelle enemmät reissut eivät ole juurikaan mahdollisia, kun taas jo eläkkeellä oleva Reijo Hyvönen naureskelee toimivansa harrastaja-arkeologina jo lähes puoliammattimaisesti.

Varsinaiset löydöt ovat harrastuksen suola. Valtaosa ajasta kuluu maastossa samoiluun ja metallinpaljastimen kanssa kävelyyn. Paljon kuitenkin olisi vielä löydettävää, näin miehet uskovat.

– Varsinkin vesistöjen varsilla on varmasti vielä piilossa asuinpaikkoja. Löytäminen vaatii säkää, vaistoa ja paljon tutkimista, Mäkelä sanoo.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät saa Facebook-sivujensa kautta jatkuvasti vinkkejä uusista, tutkimista vailla olevista paikoista.

– Joka pitäjässä tuntuu olevan jonnekin kätketyt kirkonkellot. Janakkalan kirkonkelloista on nyt ”varma” tieto, miehet sanovat.

Pienempien löytöjen lisäksi kohdalle osuu toisinaan myös laajempaa julkisuutta saaneita kohteita, kuten Hyvikkälän miekkamies, Harvialassa sijaitseva Hamppulan ruumishauta, Hämeenkosken hopea-aarre sekä tietenkin myös tämä Hangastenmäen linnavuori.

Janakkalan miekkamiehen harrastajat rankkaavat löytöjensä kärkeen. Metallinetsintäharrastajat löysivät ristiretkiaikaisen haudan Janakkalasta marraskuussa 2013. Museoviraston kenttäryhmä puolestaan löysi haudasta kahteen eri ajanjaksoon, viikinki- ja ristiretkiaikaan ajoitetut miekat, sekä 180-senttisen luurangon.

– Siitä lähti näissä touhuissa toinen vaihde silmään. Sitä muuttui kylähullusta harrastaja-arkeologiksi yhdessä yössä, Mäkelä vitsailee.

Viime aikoina etsijäryhmän retket ovat saaneet poikkeuksellisen sävyn. Tamperelainen tuotantoyhtiö Filmaattiset oy tekee ryhmästä kahdeksanosaista dokumenttisarjaa. Menneisyyden Metsästäjät -nimen saaneessa sarjassa seurataan lähes vuoden ajan ryhmän tutkimusmatkoja ja harrastusta.

Sarjan kuvaukset ovat vieneet miehiä tutkimusretkille aina Ahvenanmaalle saakka, vaikka muuten porukka liikkuu tutkimusreissuillaan noin 150 kilometrin säteellä.

– Dokumentin teko on ollut kivaa, mutta aikaavievää. Toisaalta kuvauspaikoista monet ovat olleet sellaisia, joihin emme olisi muuten päässeet.

Sarja aloittaa tammikuussa 2017 Ylen TV1:llä.  

Aina silloin tällöin Kanta-Hämeen menneisyyden harrastajilta tiedustellaan, miten porukkaan pääsee liittymään. Ryhmä on kuitenkin päätetty pitää pienenä ja suljettuna, sillä siitä on vuosien mittaan hitsautunut tiivis kaveriporukka.

Entä millaisen adrenaliiniryöpyn löytö aiheuttaa miehissä?

– Tunnetta voisi oikeastaan verrata kalastamiseen. Pitkän, monta tuntiakin kestäneen odotuksen jälkeen tulee hetkellinen hurmostila, kun kala nousee tai maasta tekee löydön. Sitä ajattelee, että uskomatonta ja samalla jää helposti koukkuun, Mäkelä sanoo.

Vuosikausia erilaisia maastoja Kanta-Hämeessä ja sen ulkopuolella kolunneelle Hyvöselle on puolestaan yllätys, miten paljon suomalainen maaperä kätkee rautakautista esineistöä sisäänsä.

– Historiankirjojen mukaan Suomessa asui pelkkiä metsäläisiä ennen kuin ruotsalaiset 1200-luvulla tulivat. Ei se pidä paikkaansa. Suurin osa tekemistämme löydöistä on tuhat vuotta vanhaa eli ajalta ennen ruotsalaisten tuloa.

Osa esineistä on suomalaisten tekemiäkin.

– Historiaa ei vain uskalleta kirjoittaa uudelleen, Hyvönen sanoo. HÄSA

 

Katso:
Museoviraston ohjeet metallin etsijöille: http://www.nba.fi/fi/File/2462/metallinetsijan-opas-2015.pdf

Päivän lehti

19.1.2020