Kanta-Häme

Herrat toppuuttelevat suolan käyttöä, Kaisa ei usko

Linnan Aterian Keinusaaren palvelutalon ravintolassa, kuten kaikissa muissakin kaupungin ruokahuoltoyrityksen toimipisteissä, seurataan suolan määrää ja tuoreimpia ravitsemussuosituksia tarkasti.

Tämä ei kaikkia asiakkaita miellytä.

– Täytän kohta 96 vuotta, enkä ole muuttanut vuosien varrella ruokailutottumuksiani lainkaan! Lisään aina ruokaani suolaa, sillä täällä sitä ei käytetä valmistusvaiheessa tarpeeksi, kertoo Kaisa Yläkorpi.

Yläkorven ikä ja erinomaisen pirteä olemus tekevät suorastaan pilkkaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tuoreista arvioista, joiden mukaan suolan käytön puolittaminen lisäisi suomalaisten elinikää keskimäärin 8–10 vuodella.

– Kyllähän nuo herrat aina toppuuttelevat, että soo soo Kaisa, ei saisi laittaa suolaa, mutta en minä siitä välitä, Yläkorpi nauraa pöytäseurueelleen.

Vieressä istuva Heikki Lehti vahvistaa asian.

– Omasta mielestäni suolaa on ihan tarpeeksi, harvoin tarvitsee lisätä.

Läheskään kaikissa Linnan Aterian toimipisteissä ei suolasirottimia edes ole enää tarjolla.

– Palvelutaloissa, joissa asiakkaat syövät ympäri vuorokauden meidän ruokaamme, emme ole niin tiukkapipoisia. Ja jos osastoilla jollain on suolasirotin huoneessaan, emme me niitä käy ratsaamassa, Linnan Aterian toimitusjohtaja Nina Rokkila hymyilee.

Yrtti ja mineraali korvaavat

Kaupungin lounasravintoloissa ja työmaaruokaloissa ei ole huomattu suolan käytön ainakaan lisääntyneen. Pikemminkin päinvastoin.

– Kun teemme itse ruokamme, niin ei sitä grammamääräisesti voi laskea. Mutta selvästi laitamme nykyään perussuolaa ruokaan vähemmän, ja sitä saa sitten itse kukin lisätä, jos haluaa, kertoo Resta Invest -ravintoloiden keittiöpäällikkö Arto Korhonen.

Korhonen sai suolaherätyksensä itse THL:n pääjohtajalta Pekka Puskalta.

– Olen Pohjois-Karjalasta, joten Puskan opetukset juurtuivat sikäläisestä projektista. Olemme korvanneet perinteistä suolaa mineraali- ja yrttisuoloilla.

– Iltaravintoloissa käytetään merisuolapohjaista sormisuolaa, jolla saa pienellä määrällä saman maun. Sormisuola on kuitenkin pikkuisen kalliimpaa, joten jos tekee 50 kiloa lounasruokaa, tulee liian kova hinta, Korhonen myöntää.

Resta Investin ylläpitämän Lounasravintola Kantolan keittiömestarin Timo Pohjanlehdon mukaan suolan määrästä tulee nykyisellään harvoin palautetta. Sirotin on saatavissa etutiskiltä.

– Ennen vanhaan olisi tullut sota, jos ei sirotinta löydy pöydästä. Nyt minulla on varmaan 50 käyttämätöntä sirotinpurkkia varastossa, Pohjanlehto vertaa.

Myös Royal Cateringin yrittäjä Jani Blad sanoo tarkistaneensa suolan määrää.

– Juhlaruuan pitää olla maukasta, mutta lounasruuissa suolaa pyritään korvaamaan muilla mausteilla. Pitää yrittää löytää keskitie.

– Itse asiassa pitäisi kysyä aktiivisesti asiakkailta, missä suolan suhteen mennään, Blad alkaa pohtia.

Maku tottuu suolattomaan

Lounasravintola Kantolan pöydästä löytyy suolan vaarat hyvin tiedostavaa maatalousalan naisväkeä.

– Kaiken muun pahan lisäksi liiallinen suolankäyttö kerää nestettä kroppaan, Hämeen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja ja kotitalousneuvoja Riitta Kinnari muistuttaa.

Hän on tehnyt paljon valistustyötä asiasta.

– Suolattomampaan makuun tottuu aika nopeasti.

Kinnari on niin ikään löytänyt sormisuolan edut.

– Jos suolan makua kaipaa, niin valmistusvaiheessa kannattaa laittaa ruokaan mahdollisimman vähän perussuolaa ja sitten vain ripotella päälle hieman sormisuolaa. Maku tulee paremmin läpi kieleen. (HäSa)