Kanta-Häme

Hevosen lannasta tehdään nyt energiaa

– Tallin pihalle kaartaa täyden palvelut kontti. Lanta luodaan laitteistoon ja se putkahtaa esiin toisesta päästä polttovalmiina pelletteinä talliyrittäjän käyttöön. Näin homma hoituu jo Saksassa, kuvaa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) yhtä pientä yksityiskohtaa Sipilän hallituksen biotalousohjelmasta.

Hallitusohjelma nostaa biotalouden kehittämisen alueeksi, jonka avulla maan talous saadaan nousuun. Biotalouden käsite kattaa lähes kaikki elämänalueet ruuasta metsäteollisuuteen. Energiapolitiikka on keskeinen osa ohjelmaa.

– Hevosen lannan polton mahdollistaminen on vain yksityiskohta, mutta se haluttiin kirjoittaa erikseen jo ohjelmaan eikä vasta tarkennuksiin. Näin mahdollisuudet kielteisiin tulkintoihin haluttiin tukkia, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) perustelee hampaisiin joutunutta kirjausta.

Hevosenlannalla ei ratkaista suuria energiapoliittisia kysymyksiä, mutta polton salliminen mahdollistaa kuitenkin vuosittain noin miljoonan kuution lantapatterin muuttamisen joko lämmöksi tai sähköksi. Energiaa syntyy 0,5-1 terawattituntia eli jopa prosentti Suomen koko energiantarpeesta.

Talleilla odotetaan kärsimättöminä lannan polttolupaa, sillä pelloille ei oteta sahanpurua sisältävää lantaa. Polttamalla saadaan energiaa, mutta hallitus haluaa myös kannustaa biokaasun, lannoitteiden ja kompostimullan tuotantoon.

Biopolttoaineita, kaasua ja etanolia, valmistetaan jo nyt Kanta-Hämeessä sekä Forssassa että Hämeenlinnassa. Hevosen lannan hyötykäyttö toimii esimerkkinä ja kärkenä käynnissä olevasta tuotekehittelystä, jolle lähivuosina odotetaan miljardien eurojen tukea.

Tallien lantaongelmat ovat saaneet Fortumin kehittelemään uudenlaisen palvelumallin, jonka kokeiluun haetaan parhaillaan lannan polttolupaa Järvenpään lämpö-sähkö-voimalalle.

– Tuomme tallille kuivikkeet ja ajamme lannan kuivikkeineen polttoon. Talli saa täyden palvelun ja pääsee käyttämään kotimaisia kuivikkeita. Poltossa 15 prosenttia jakeesta voi olla lantaa. Pilottipoltot onnistuivat hyvin, kertoo Horse Power -konseptin kehittänyt Anssi Paalanen Fortumilta.

Fortum tavoittelee asiakkaita koko Pohjois-Euroopan talleilta. Jatkossa tutkitaan myös muun karjalannan ja jopa ihmisten ulosteiden hyödyntämistä energiana.

– Nyt lähdetään liikkeelle polttamalla, mutta järjestelmä muuntuu helposti myös biopolttoaineiden kuten biokaasun tuottamiseen. Muutos edellyttää teknistä ja taloudellista kannattavuutta, Paalanen toteaa.

Ongelmaksi kasautuvan hevosenlannan hävittäminen ja hyödyntäminen on pannut liikkeelle jo useita ratkaisujen kehittäjiä. Ison Fortumin lisäksi lanta on synnyttänyt lukuisia pieniä kaasuttamisen suunnittelijoita.

Kansanedustaja Kai Mykkänen pitää hevosenlannan virittämää yritteliäisyyttä esimerkkinä teknisistä ja taloudellisista kasvun mahdollisuuksista, joita kytkeytyy biotalouden kaikille alueille.

Hallituksen usko biotalouden mahdollisuuksiin edellyttää sekä erillisiä ohjelmia että riittävää rahoitusta budjetista.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) toteaakin, että nyt alkaa ohjelmaksi kirjattujen päälinjausten tarkentaminen ja ennen kaikkea rahoituksen osoittaminen budjettiriihessä.

– Ohjelmiin on sitouduttava vähintään 15 vuodeksi, jotta yritykset uskaltautuvat lähteä tuotekehittelyyn ja investointeihin, Mykkänen korostaa.

Kai Mykkänen osallistui torstaina Riihimäen biotalousravien yhteydessä järjestettyyn biotalouden kesäseminaariin. HASA