Kanta-Häme

Hevosenlannasta jalostetaan energiaa

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvittää parhaillaan, millä tavalla hevosenlanta voidaan hyödyntää energianlähteenä.

Esimerkiksi Pilvenmäen hevoskampusalueella kertyy vuodessa vajaan 150 000 euron lämpöenergian tuottoa vastaava määrä lantaa. Nyt tallit ostavat likimain samalla hinnalla öljyä lämmitykseensä.

Suomessa laki estää hevosenlannan polttamisen sinällään muissa kuin suurissa, tarkoilla jatkuvatoimisilla päästömittareilla ja säätölaitteilla varustetuissa laitoksissa. Muualla Euroopassa polttaminen pienvoimaloissa on sallittua.

Lanta pitää ensin tislata

Suomessakin lantaa voidaan hyödyntää pienlaitoksissa, kunhan se kuivatislaamalla korkeassa lämpötilassa muutetaan ensin kaasuksi, jonka päästöt eivät saa ylittää maakaasun polttamisen päästöjä.

Kaasutus- eli pyrolyysilaitoksia ei kuitenkaan kannata hankkia jokaiselle hevostilalle, vaan tilojen omistajien pitää päästä järkevään yhteistyöhön. Lisäksi on mietittävä, miten kaasu hyödynnetään. Tehdäänkö siitä sähköä vai kaukolämpöä?

Sähkön tuotannosta valtakunnan verkkoon on jo kokemusta Kouvolassa, mutta kaukolämmön tuottamista ei ole kokeiltu.

Suoraan tilan omaan käyttöön lämpöä ei voi tuottaa, sillä sitä ei voida varastoida.

Lanta on raaka-ainetta

MTT:n tutkija Kari Tiilikkala sanoo, että aivan ensimmäiseksi hevostilalliset pitää saada ymmärtämään, että lanta on raaka-ainetta eikä jätettä.

– Nyt se ajetaan ulos sateeseen kastumaan. Lanta pitää saada katon alle ja kuivamaan. Kun sen kosteusprosentti on 20 tai alle, voidaan tuottaa taloudellisesti energiaa. Veden polttaminen ei onnistu, hän sanoo.

Tiilikkalan mukaan parasta olisi pelletöidä tai briketöidä lanta heti tuoreeltaan, jolloin se olisi helposti kuivattavissa ja siitä saataisiin pyrolyysissä parhaiten ja paljon energiaa.

Hiili palautetaan pelloille

Noin kolmannes käsitellystä massasta muuttuu kaasutuksessa hiileksi, jota voidaan käyttää tilalla suodattimena ja levittää sitten ravinteineen pellolle tai levittää sinällään pelloille.

Kaikki näin syntyvä hiili on pois kuormittamasta ilmakehää ja säilyy pellossa satoja vuosia. Samalla se korjaa maan hiilitasapainoa, joka on järkkynyt sen jälkeen, kun karjan laiduntaminen ja nurmiviljely lopetettiin.

– Se on maatalouspolitiikan suurin virhe. Olemme tutkineet, että Etelä-Suomen peltojen hiilivaje kasvaa koko ajan ja maan tuottavuus heikkenee. Hiilen mukana maaperään saadaan palautettua myös fosforia, joka on ehtyvä luonnonvara ja josta tulee kilpailtu aine.

Halko ja kuivikekutteri ovat sama asia

Suomen lainsäädäntö ei salli edes tallien kuivikkeena käytettävän kutterinlastun polttamista sinällään.

– Tutkijana en näe mitään eroa halon polttamisella tai hevosen alla käyneen kutterinlastun polttamisella. Kysymys on vain poliittisesta päätöksestä jota ei ole kanttia perua.

MTT:llä on käytössään pieni yhden kuutiometrin vetoinen koe- ja demolaitteisto, jolla lantaa ja kutterinlastua, tai itse asiassa mitä tahansa kasvimassaa, kaasutetaan. Kaupallisia siirrettäviä, suurimmillaan 16 kuution vetoisia laitteitakin on olemassa.

Iso siirrettävä laitos maksaa nelisenkymmentä tuhatta euroa. Kiinteät jatkuvatoimiset suuret laitokset jo satojatuhansia euroja.

Bisneksiin etsitään synergiaa

Kari Tiilikkala kertoo, että kun kaasutusta ja hevosenlannan energiakäyttöä esitellään nuorille viljelijöille, kestää muutaman kymmenen minuuttia ja sitten ideat alkavat sinkoilla.

– Olennaista onkin saada hevostilallisten bisnekset pelaamaan yhteen. Yksi yrittäjä ei voi eikä ehdi tehdä kaikkea. Kun he miettivät yhdessä, kuka tekee mitäkin, siirretäänkö kaasutuslaitteistoa vai lantaa, briketöidäänkö tai pelletöidäänkö lanta ja miten syntynyt energia hyödynnetään, päästään kannattavaan toimintaan.

Hevosenlanta on MTT:n tutkimuskohteena siksi, että se on kohtuullisen kuivaa ja siksi siitä on helpointa aloittaa. Elokuussa alkanut tutkimusprojekti kestää lokakuun loppuun. Se on Forssan seudun kehittämiskeskuksen alueellinen hanke. (HäSa)