Kanta-Häme

Hihna vääristää koiran käyttäytymistä

Berninpaimenkoira Jade ja basenjisekoitus Lilo pötkivät toistensa perässä tuhatta ja sataa. Kun kamera kaivetaan esiin, ovat molemmat yhtä hymyä.

Koirien omistaja Essi Rämö käy keskustan koirapuistossa päivittäin, sillä vapaana ollessaan koirien tutustuminen lajitovereihinsa sujuu huomattavasti helpommin.

Ei koiraa rotuun katsominen

STT uutisoi maanantaina, että pelkästään Helsingissä on sattunut tämän vuoden puolella jo kymmenkunta koirien hyökkäystä. Usein asialla tuntuu olevan taistelukoiraksi luokiteltu koira, kuten pittbull tai bullterrieri.

Hämeenlinnalaisten asiantuntijoiden mukaan yhtä tiettyä koirarotua ei mitenkään voi leimata aggressiiviseksi.

Pelastus- ja palvelukoiria kouluttava Ville Kalliomäki kertoo, ettei yli 30 vuoden aikana ole koskaan tavannut luonnostaan vihaista koiraa.

Hänen mukaansa koiraongelmien syypää on aina hihnaa kiinnipitävässä päässä.

– Suosittelisin kaikille koiranomistajille pakolliseksi koira-ajokorttia. Myös Kennelliitolla voisi olla skarppauksen paikka siinä, kenen haltuun annetaan koira, joka on trendikäs mutta jonka luontaista käytöstä ei aiota mitenkään tukea. Koirasta tulee jännittynyt ja pelokas, ja siitä ei seuraa kuin ongelmia, Kalliomäki huokaa.

Kytkettynä kohtaaminen on vaikeampaa

Hämeenlinnan Kennelkerhon varapuheenjohtajan Pirjo Kinnusen mielestä hihnaan kytketty koira lukee lajitoveriensa ilmeitä ja eleitä eri tavalla kuin vapaana ollessaan.

Hihnassa kulkeminen tavallaan vääristää koiran luontaista käyttäytymistä. Kytkettynä koira kokee ikään kuin liittoutuvansa omistajansa kanssa.

– Toisen koiran luo vetävän koiran viestittämät signaalit vääristyvät, kun se vetää hihnassa. Tällöin toinen ei osaa lukea sen aikeita.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa koirat tuntuvat kulkevan siivosti isäntänsä tai emäntänsä jalkojen vieressä siitä huolimatta, että ovat irrallaan.

Kinnunen pitää silti suomalaista lainsäädäntöä kytkettynä pitämisestä pääosin hyvänä.

– Kaupunkiympäristössä irrallaan juoksentelevat koirat eivät tulisi kysymykseen, sillä kaikki koirat eivät vain tottele omistajaansa joka tilanteessa. Esimerkiksi citykani voi laukaista saalistusvietin, ja se on sitten menoa.

Epävarma koira voi pahoin

Ville Kalliomäen mukaan hyvä johtaja suojelee laumaansa ja pystyy hallitsemaan ihan kaikkia koiria, vieläpä helposti.

Tottelevainen koira tarvitsee kärsivällisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja oikealla tavalla motivointia.

Kalliomäen mukaan koiralla ei ole tunteita, vaan se toimii puhtaasti viettiensä varassa. Esimerkiksi saalistus- ja puolustusviettiä käytetään hyväksi niin palvelus- kuin lemmikkikoiriakin koulutettaessa.

– Siksi koiraa ei saa rangaista sen toteuttaessa viettejään. Omistajan täytyy huolehtia jo ennalta, ettei koira pääse toteuttamaan saalistusviettiään esimerkiksi toisten lemmikkeihin, Kalliomäki sanoo.

Koira puree ja hyökkää, koska se pelkää. Siksi sen olo pitää tehdä ennen kaikkea turvalliseksi.

– Hyvään ja turvalliseen laumanjohtajaan koira luottaa, ja siis myös tottelee. Se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. (HäSa)