Kanta-Häme

Hiiva on purkkivitamiinin uusi haastaja

Jos Suomen Hiiva oy:lle olisi todella suunnistanut paljon mainostetun hajun perusteella, ei perille olisi löytänyt ehkä koskaan.

Maine on samalla tontilla sijaitsevan, olutmaltaita paahtavan Viking Maltin ansiota.

– Kyllä hiivankin tekeminen joskus haisi, mutta nykyään koko valmistusprosessi on täysin erilainen, vakuuttaa toimitusjohtaja Erkki Varonen.

Aurinkoenergiaa leivästä

Tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta täyttävä Suomen Hiiva on päättänyt uudistua.

Viime syksynä uusittiin kotisivut, ja perinteinen palahiiva sai kääriytyä uuteen kuosiin.

Tulevana keväänä suomalaiset pääsevät nauttimaan D-vitaminoiduista leipomotuotteista. Hiivasoluja altistetaan D-vitamiinille säiliöiden yläpuolelle asennettavien UV-lamppujen avulla.

– Tarkoituksena olisi, että vitaminoidulla hiivalla leivotussa leivässä olisi sataa grammaa kohti jopa kolmannes päivittäisestä D-vitamiinitarpeesta, kertoo myyntipäällikkö Kari Sillfors.

Vitamiinihiivalla on turvanaan patentti. Vastaavia, vitaminoituja leipomotuotteita on ollut kaupan esimerkiksi Yhdysvalloissa jo vuosien ajan, mutta Suomessa markkinoille pääsyä on tähän saakka rajoittanut EU.

D-vitaminoitua hiivaa ei jatkossakaan saa käyttää esimerkiksi oluen, viinin, makeisten tai valmisruokien valmistuksessa.

Hiivasolu syö yli oman painonsa verran

Hiivan valmistukseen käytetään vuorokaudessa yhteensä 50 000 kiloa melassia.

Suomen Hiiva oy:n hiivasolut saavat sokerinsa pääosin suomalaisesta juurikasmelassista. Yrityksen 40 000 kilon päivittäisestä tuotetusta hiivakilosta noin puolet menee vientiin ulkomaan markkinoille. Suomen markkinoille päätyvä hiiva on saanut syödäkseen ainoastaan kotimaista melassia.

Suomessa myytävä kuivahiiva on kotoisin yksinomaan ulkomailta. Vielä muutama vuosi sitten hiivatehdas kuivatti osan hiivastaan Ruotsissa ja pakkasi sen Lahdessa.

Kuivaamiseen tarkoitettu koneisto olisi ollut liian suuri investointi, ja koska kuivahiivan menekki oli kohtalaisen pieni, tuotannosta luovuttiin.

– Kuivahiivaa myydään Suomessa 550 000 kiloa vuodessa. Me valmistamme tuorehiivaa saman määrän parissa viikossa, Erkki Varonen vertaa.

Kotileivontainto hiipuu, hiivantuotanto ei

Suomen Hiivan tulos heikkeni vuonna 2012 jonkin verran. Tämä johtuu Sillforsin mukaan siitä, että kotileivonnan suosio on laskenut.

Myynnin pienestä hiipumisesta huolimatta yrityksen kannattavuus pääoman tuotolla mitattuna on erinomainen.

Tuorehiivan käärepaperi on uusittunakin ulkomuodoltaan erittäin perinteinen. Peruselementteihin, kuten sinivalkoiseen väritykseen, ei muodonmuutoksesta vastaava mainostoimisto halunnut koskea.

Vahapintainen paperi on biohajoavaa. Muovitettu hiiva ei säily, sillä hiivapala tarvitsee happea säilyäkseen tuoreena.

Tuorehiivaa voi Varosen mukaan huoletta käyttää pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin, sillä hiivasolujen määrä on vakio.

– Ainoa, mitä hiivalle tapahtuu, on kuivuminen ja tummuminen. Hiivasolujen määrä on aina vakio. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020