Kanta-Häme

Hikinen väki pääsi vihdoin altaaseen

Innokkaimmat uimarit pujahtivat Riihimäen maauimalan porteista keskiviikkona aamukuudelta. Altaiden vesi odotteli polskijoita 25-asteisena, sauna oli lämpimänä ja kuntosalikin kuului tavan mukaan hintaan.

– Riippuu aivan säistä, paljonko täällä käy tänä kesänä väkeä. Vaikka viime kesä oli sateinen, maauimalassa kävi sentään 32 000 uimaria, kun määrä kauniina kesänä 2010 oli 45 000, kertoo uimalan esimies Tarmo Vallin.

Appara kuntoon!

Riihimäki on yksi harvoista kymmenkunnasta paikkakunnasta, joille on rakennettu maauimala. Lähimmät ovat Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Helsingissä. Lahdessa, Turussa, Porissa ja Kotkassa on omansa, muttei kovin monella muulla paikkakunnalla, Tarmo Vallin toteaa.

– Hämeenlinnan Ahveniston maauimala olisi pitänyt jo aikoja sitten kunnostaa. Tämä on kaupunkilaisille paikka, joka lisää niin viihtyvyyttä kuin mahdollisuuksia pitää huolta kunnosta ja terveydestä, Vallin painottaa.

Vuodesta 1976 Riihimäen uimalassa työskennellyt Vallin puolustaa kaupunkilaisten mahdollisuutta uintiin läpi vuoden. 1990-luvulla uimala oli pari viikkoa kiinni ja työntekijät lomautettuina, mutta sen jälkeen ei uimalan menoista enää ole haettu rajuja säästöjä.

– Tappiota tulee joka vuosi, mutta tämä on palvelu, josta pidetään nyt hyvää huolta. Myös tilat ja rakennukset pidetään kunnossa. Varsinkin viime vuosina arvostus on selvästi lisääntynyt ja käyttäjäkunta jatkuvasti kasvanut.

Töitä kesäväelle

Jos Hämeenlinnassa käyttökustannukset hiertävät, Tarmo Vallin pitää järkevänä siirtää uimahallin työntekijät kesäksi maauimalaan ja palkata muutama kesäsijainen.

Riihimäen maauimalan pyörittämiseen on palkattu kaikkiaan 11 työntekijää kesäkaudeksi ja lisäksi vaatesäilytykseen 12 koululaista kukin neljän viikon jaksoksi.

– Kesäväen palkkaukseen ja vastaavaan on varattu 64 000 euroa, mutta vakiväen palkkoja ei ole jyvitetty erikseen maauimalan ajalle.

Käyttökulut laskematta

Riihimäellä ei eritellä maauimalan ja uimalan kustannuksia, mutta menoja ja tuloja voidaan tarkastella osittain.

– Totta kai molemmilla pitäisi olla oma budjetti ja kirjanpito. Kaukolämpö, sähkö, vesi ja palkat pitäisi laskea molemmilta erikseen. Mutta tämä on Riihimäellä yhtä isoa yksikköä eikä maauimalaa tarkastella erikseen, Vallin toteaa.

Tarmo Vallin kertoo vuosimenojen olevan 1,5 miljoonaa euroa ja tulojen jäävän 374 000 euroon. Maauimalan tuotoiksi arvioidaan 65 000 euroa, joka kattaa kesäväen palkat, muttei muuta.

Liikuntayksikkö maksaa tekniselle toimelle uimalan ja maauimalan kiinteistöistä vuokraa 850 000 euroa vuodessa, mutta maauimalan osuutta ei ole eritelty.

Vuokra sisältää lämmön, sähkön, veden, ja vuosikorjaukset. Uimalassa ja maauimalassa altaat vievät vuodessa lähes yhtä paljon vettä eli 4 500 ja 5 000 kuutiota. Sen lisäksi kuitenkin peseytymiseen ja siivoukseen kuluu vettä. Kaikkiaan vettä kuluu 34 000 kuutiota vuodessa.

Maauimala avautui keskiviikkona ja sulkee ovensa jälleen koulujen alkaessa elokuussa. (HäSa)