Kanta-Häme

Hiljainen on kylätie

Väki on vähentynyt Hämeenlinnan liitoskunnista Lammilla ja Hauholla vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Väkimäärä on kuitenkin ollut laskussa jo vuosia, ilmenee Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen väestötilastoista.

Liitoskunnista etenkin Kalvolassa ja myös Rengossa väkiluku on sen sijaan ollut jopa nousussa. Pienessä Tuuloksessa tilastot näyttävät väen vähän vähenneen kuntaliitoksen jälkeen.

Vuodesta 2000 Lammin väkiluku on pudonnut 5 624 asukkaasta vuoden 2012 lopun lukuun 5 265 ja Hauholla 3 981 asukkaasta 3 811:een. Vähennys on Lammilla 359 ja Hauholla 170 henkeä.

Lammilainen pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja Helena Hirviniemi (kok.) huomauttaa, että Lammin selvästi miinusmerkkisen luvun selitys on osittain vuoden 2010 osakuntaliitos.

Mommila-Hietoisen liittäminen Hausjärveen merkitsi 160-170 asukkaan kunnanvaihtoa.

Piikki tuli liitosvuonna

Viiden kunnan ja Hämeenlinnan kuntaliitos tuli voimaan 1.1.2009. Ensimmäisen vuoden aikana varsinkin Lammilla oli havaittavissa selvä miinuspiikki, kun väki väheni 176 hengellä 31.12.2008 ja 31.12.2009 välisenä aikana.

Hauholla kertyi miinusta kuntaliitoksen ensimmäisen vuoden aikana 72 henkeä.

Kasvualue Kalvolassakin väki väheni liitosvuonna, mutta vain hiuksenhienosti eli 3 asukkaan verran. Tuuloksessa väen vähennys vuoden 2009 aikana oli 9 henkeä. Sitä vastoin Rengossa väkimäärä jopa kasvoi. Liitosvuonna kertyi plussaa 56 renkolaisen verran.

Helena Hirviniemi ei pidä kuntaliitoksen vaikutuksia väkilukuun lammilaisittain merkittävinä.

– Vaikutukset näkyivät ehkä vain joidenkin henkilöiden muuttona kantakaupunkiin työpaikan siirtymisen seurauksena. Esimerkiksi Pääjärven kuntayhtymän toiminnan alasajo vaikutti väestökehitykseen.

Aivan tämän päivän tilanne on Lammilla lohdullinen.

– Lasten päivähoitopaikkojen korkeat käyttöasteen kertovat lapsiperheiden tulomuutosta, ja rakentaminen on jatkunut vilkkaana.

Kylistä keskustaan

Lammin kylistä eniten väkeä ovat menettäneet Lieso, Sankola ja Evo, joiden kaikkien väki on vuoden 2009 jälkeen vähentynyt noin 50:llä.

– Muuttoliikettä kylistä kirkonkylään on tapahtunut muun muassa vuosina 2009-2012 toteutuneen voimakkaan rakentamisen myötä. Uudet rivitalot kirkonkylässä ovat mahdollistaneet muuton lähemmäksi palveluita, arvioi Helena Hirviniemi.

Toinen kokenut lammilainen kunnallispoliitikko Mauri Ojamäki (sd.) näkee myös palvelut väestökadon selittäjäksi, mutta nimenomaan niiden heikentymisen.

– Väestön väheneminen selittyy sillä, että terveyspalveluita on karsittu kuntaliitoksen jälkeen. Itsenäisenä kuntana meillä oli todella hyvät palvelut. Toivonkin, että Lammille saataisiin ajanmukainen hyvinvointikeskus, eikä tarvitsisi käyttää huonokuntoista vanhainkotia sairaalana, niin kuin valitettavasti tänä päivänä tapahtuu.

Hauholla näkyy ikärakenne

Tilaajapäällikkö ja aikaisemmin ennen kuntaliitosta muun muassa Hauhon vs.sosiaalijohtajana työskennellyt Sirpa Ylikerälä arvelee, että Hauholla väen vähenemisen takana on ainakin osittain väestön ikärakenne.

Esimerkiksi vuosina 2005-2010 Hauhon kirkonkylän väki väheni 131 hengellä.

Yhteensä kirkonkylässä oli vuoden 2012 lopussa asukkaita 1 166, joista peräti kolmannes eli 370 oli yli 65-vuotiaita.

– Kun ihmisistä on huomattava osa iäkkäitä, ja syntyvyys pysyy alhaalla, seuraa siitä vääjäämättä väkiluvun putoaminen.

Sosiaalikehitys oy:n laatiman väestöennusteen mukaan Hauhon väkiluku on 3 615 vuonna 2021, eli väkiluku jatkaa laskuaan tasaisesti, kun se vuoden 2012 lopussa oli 3 811.

Hauholaisten tilaajapäälliköksi nimetty Sirpa Ylikerälä pitää Hauhon tulevaisuutta kuitenkin monin tavoin valoisana. Viime vuonna valmistuneen tuoreen aluekuvauksen mukaan Hauho on vireä maaseutukulttuuripitäjä, Hämeen vanhimpia ja perinteisimpiä.

– Hauholla riittää aktiivisia toimijoita ja muun muassa Yhtenäiskoulussa on jatkuvasti hyvä tekemisen meininki.

Ylikerälän mukaan kylien erilaisuus ja ennen kaikkea sijainti eli liikenneyhteydet vaikuttavat kovasti kehitysnäkymiin Hauhollakin.

– Eteläinen on kasvava ja kehittyvä ja samaa on havaittavissa Alvettulassakin. (HäSa)

Päivän lehti

25.1.2020