Kanta-Häme

Hip hop ei ole vain poikien juttu: "Tämä on rap-kulttuurin olemus", miettivät Forssa Hip Hop Festin järjestäjät

Forssa Hip Hop Fest räppää taas lauantaina Työväentalolla.
Mikko Kallio (vas.), Harri Välimaa, Nicolas Jokinen ja Timo Kallio järjestävät Forssa Hip Hop Festiä nyt toista kertaa. Viime vuonna meillä oli ohessa myös lapsille ja nuorille sallittu konsertti. Väki ei vain liikkunut tarpeeksi, että se olisi järkevää pitää toista kertaa.

Esillä on Forssan rap-skaalan kerma ja Suomen kovimpia artisteja. Mikko ja Timo Kallio sekä Nicolas Jokinen työryhmästä Hyvä Pojat! kertovat, että viime vuonna tunti ovien aukaisun jälkeen loppuivat liput.

– Nyt näyttää ennakkolipunmyynnin perusteella siltä, että on enemmänkin kiinnostusta. Viime vuonna jäi 200 lippua ovelle. Nyt ei jää kuin sata, Jokinen ja Timo Kallio ennakoivat.

Artistilista on noussut viime vuodesta pari astetta ylöspäin. Tänä vuonna mukana viimevuotisesta kavalkadista ovat kaikki forssalaiset artistit sekä jyväskyläläinen Gettomasa.

– Jos pitäisi ottaa ajankohtaisimmat artistit, mitä suomirap-skenessä on, niin ne ovat kaikki tuossa, Jokinen heittää.

Muualta Suomesta tulee muun muassa rap-uransa juuri päättäneen Cheekin ensimmäinen signaus Lukas Leon. JVG:n levy-yhtiön Cledos nauttii puolestaan kovaa suosiota tällä hetkellä.

– Me soitettiin saman tien, että saako sen ensi vuodelle. Myös Gettomasa julkaisi vuoden kovimman biisin ”Lössi” ja Kube kolme levyä tänä vuonna, Jokinen jatkaa

Sitten on vielä Skandaali. Kun tämän päivän kolmekymppiset olivat 15–16-vuotiaita, jengi puhui hänestä.

– Nyt hän tekee comebackin varmaan yli kymmenen vuoden jälkeen. Uskon, että siellä on aika monta katsomassa teinisuosikkiaan.

 

Mediassa on puhuttu viime vuosina rap-musiikin miesvaltaisuudesta, ja joidenkin kappaleiden sanoituksia on tulkittu naisvastaisiksi ja loukkaaviksi. Työryhmä korostaa, että koko hip hop -kulttuuri on pohjimmiltaan yhdessä oloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Jos otetaan vaikka tapahtumassa esiintyvien TPL:n tai Ponon sanoitukset, ei niissä esiinny naisvihaa, vaan päinvastoin, Timo Kallio selittää.

– Suomi-hiphop oli lisäksi ennen ehkä enemmän poikien juttu, mutta nykyään kuulijakunnasta suurin osa on naisia.

Opinnäytetyön hip hopista XAMK:iin tehnyt Jokinen huomauttaa, että rivoja sanoituksia löytyy myös esimerkiksi Klamydialta ja Leevi and the Leavingsilta.

– Kyse on ehkä siitä, miten itse haluaa ymmärtää ne. Onko se oikeasti niin, vai onko siinä jokin pieni vitsi tai juju.

– Ei tässä kulttuurissa ole tarkoitus eikä millään tavalla haluta sortaa ketään. Jos tutustuu enemmän rap-kulttuuriin, niin siinä ei ole vain se yksi juttu. Naisviha on ehkä joku stereotypia, joka on nostettu pinnalle.

 

Sini Sabotage, Tiia Karoliina, Draama-Helmi, Mercedes Bentso, Rauhatäti. Suomalaisia naisräppäreitä kyllä riittää, mutta Forssan festeillä ei heitä vielä näy. Ehkä ensi vuonna sitten?

– Sukupuolella ei ole väliä, mutta tällä hetkellä muutama rap/r’n’b-nainen voisi olla loistava vaihtoehto, Jokinen miettii.

– En tiedä, miksi suomalaisia naisräppäreitä ei kuunnella niin paljon. Esimerkiksi Mimmit räppää -tapahtumassa Helsingissä heitä kyllä löytyy.

Timo Kalliosta kaikkien sopeutuminen muutoksiin vaatii aina aikaa.

– Naisten hip hop ei ole vielä ehkä päässyt sellaiseen ”haippiin”, joka toisi miljoonia kuunteluita.

– Suomalaisista MC Pyhä Lehmä on parhaita räppäreitä, parempi kuin moni mies, Jokinen kehuu.

– Jenkkipuolelta Angel Haze pesee monet miehet mennen tullen, Mikko Kallio jatkaa. HäSa