Kanta-Häme

Hirvenliha kävisi kaupaksi jos vain jostain saisi

 

Hirvenlihalla olisi kysyntää, mutta tarjontaa ei lihakauppiasta tyydytä. Jahtikausi alkoi pari viikkoa sitten, mutta yksittäisiä ruhoja lukuun ottamatta liha ei ole kaupan tiskille tietään löytänyt. 
 
– Aika usein saan sanoa ei oota.  Tämän syksyn lämpimät säät ovat tosin vaikuttaneet siihen, etteivät kaikki seurat ole vielä jahtiin lähteneet.
 
Hirven liha on usein joka tapauksessa kiven alla. Vihervaaran  onni on yhteistyö UPM Kymmenen kanssa. 
 
– Yhtiöllä on Hämeenlinnan ympäristössä aika paljon maita. Jahtien päätteeksi  Viralan Erä nylkee saaliin ja tuo ruhon minulle. Paloittelen sen ja palautan osan lihasta UPM:lle, sanoo Vihervaara.
 
Palautuksen määrä on yksi kolmasosaa, loput Vihervaara saa myyntiin.
 
– Yhteistyö UPM:n kanssa on ilman muuta hirven lihan myynnin pelastus. Tälle jahtikaudella UPM:llä on 21 lupaa. Jos kaikki luvat käytetään, saan myyntiin 14 ruhoa. Muualta lihaa tulee myyntiin sattuman kautta yksittäisinä ruhoina. Joskus seurat myyvät 1-2 ruhoa saadakseen rahaa omiin investointeihinsa.

Lihaa saatavilla myös Virosta

Vihervaaran mukaan suurin osa Suomessa myynnissä olevasta hirvenlihasta on peräisin Baltiasta, lähinnä Virosta. 
 
– Sieltä saisi lavakaupalla tyhjiöpakattua lihaa viidessä päivässä, mutta on en ole halunnut valita helpointa vaihtoehtoa. Kun asiakas kysyy, mistä riistaliha on peräisin, voin rehellisesti vastata että  liha on varmasti kotimaista.
 
Vihervaara hyödyntää ruhosta kaiken. Sisäelimet ovat erinomaista eläinten ruokaa.
 
– Nyljetyn ruhon painosta 60-70 prosenttia menee myyntiin.
 
Viime syksynä voimaan astunutta lakia leimaamattoman lihan myynnin sallimisesta Vihervaara pitää hyvänä. 
 
– Saan ostaa vähäisen määrän leimaamatonta lihaa, jota eläinlääkäri ei ole tarkastanut. Laki ei määritä määrää muulla tavoin kuin ilmaisulla vähäinen määrä. Laki on onnistunut, koska alan ammattilaisena tunnistan varmasti paiseen ja osaan leikata sen pois. Laki antaa ainakin mahdollisuuden metsästäjille myydä lihaa.