Kanta-Häme

Hirvikarjaa kaatuu viljalti

Etelä-Hämeessä odottaa syksyllä selvästi viimekertaista isompi hirvijahti.

– Kaatomäärät lisääntyvät Etelä-Hämeessä ja erityisesti EH 1:llä, kuten moottoritien länsipuolinen hirvitalousalue on maakunnassa nimetty, kertoo Suomen Riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

Riistanhoitoyhdistykset ovat antaneet lausuntonsa pyyntilupahakemuksista ja toimittaneet hakemukset Suomen Riistakeskukselle.

Alueilla, jossa hirvikanta on tiheintä, ovat lupalisäykset suurimmat. Näitä riistanhoitoyhdistyksiä ovat muiden muassa Hattula-Kalvola ja Loppi.

TÄNÄ VUONNA on lupia jaettaessa siirrytty hirvitalousalueisiin, joita on Etelä-Hämeessä kolme. Alueelliset riistaneuvostot ovat määritelleet hirvikarjan tiheystavoitteet hirvitalousalueille.

– Nyt noudatetaan vahvistetun Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisia menettelyjä.

Viime syksynä kaadettiin koko Etelä-Hämeen alueella runsaat tuhat (1052) hirveä.

– Nyt arvioisin, että määrä voisi mennä jonnekin 1400:n lähelle. Tarkka luku riippuu kuitenkin vielä monista asioista kuten pyyntilupien käyttöasteesta, Jyri Rauhala sanoo.

ALUEELLISEN RIISTANEUVOSTON päätöksen mukaisesti Etelä-Hämeen tavoitehirvikanta on 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Tavoitekanta ylittyy tällä hetkellä jonkin verran läntisellä hirvitalousalueella, eli se kestää enemmän verotusta.

– Seuraavien kahden vuoden aikana on tarkoitus laskea hirvikarja tavoitelukuun, mikä tarkoittaa enemmän kaatolupia, kertoo alueellisen riistaneuvoston hämeenlinnalainen puheenjohtaja Juha Mäki.

Itäisillä kakkos- ja kolmosalueilla hirvien määrä on kutakuinkin sopiva, eli lupamäärä pysynee suunnilleen entisellä tasolla.

EH 2:ta ovat lähinnä entisten Hauhon, Tuuloksen ja Lammin alueet sekä Janakkalan itäosa ja Hausjärvi eli moottoritien itäpuoli aina valtatielle 12 saakka. Lisäksi tähän hirvitalousalueeseen kuuluvat Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksestä mm. Kärkölä ja osa Hollolasta sekä Hämeenkoskesta. EH 3 on siitä vielä itään ja kohti Päijät-Hämettä.

Hirvitalousalueiden rajat eivät noudata kunnanrajoja, vaan Hattula, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki jakaantuvat kahtia.

Eteläisessä Hämeessä aidattu kolmosmoottoritie jakaa voimakkaasti hirvikantoja.

METSÄSTYSSEUROJEN ja riistanhoitoyhdistysten pitää nyt Juha Mäen mukaan ottaa aikaisempaa enemmän huomioon kokonaisuus, eli enää ei keskitytä vain oman seuran ja riistanhoitoyhdistyksen asioihin.

– Pitää nähdä hirvikarja vähän laajemmalti kuin vain omalla alueella. Hirvethän liikkuvat, ne eivät pysy pienellä alueella. Kaikkien pitää hyväksyä yhteinen tavoite, sooloilu ei ole enää mahdollista.

Alueellinen riistaneuvosto järjestää sidosryhmätilaisuuksia asianosaisille, kuten metsänomistajille ja luonnonsuojelijoille.

Tämänvuotiset tilaisuudet olivat maaliskuussa. Samalla on järjestetty suurpetokuulemisia.

– Etelä-Häme on ollut näissä kuulemisissa ja yhteydenpidossa edelläkävijä.

Päivän lehti

3.4.2020