Kanta-Häme

Hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle yli 60 miljoonaa euroa

Viime vuonna hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Arkistokuva

Hirvikolareita sattuu vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä eniten aamu- ja iltahämärässä.

Edellisten vuosien tapaan eniten hirvionnettomuuksia, 330 kappaletta, sattui Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella.

Vähiten onnettomuuksia, 110, tapahtui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella.

Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.

Viime vuonna hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan.

Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana ajanjaksona hirvikanta on kasvanut.

Hirvieläinonnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä.

Hirvikannan kasvu saatiin arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla tiheämpi kuin 68 000–85 000 yksilön tavoitetaso.

Hirvikolarien määrä on vahvassa yhteydessä hirvikantaan.