Kanta-Häme Hämeenlinna

Historia pysyy, vaikka linna uudistuu – Hämeen linnan uudistuksilla halutaan korostaa niin historiaa kuin nykyaikaa

Hämeen linnassa kävijöitä kiinnostaa linnan historia. Erilaisilla tapahtumilla houkutellaan lisää uusia kävijöitä.
Heikki Yli-Paappala vierailee Hämeen linnassa noin kerran vuodessa ja ihailee sen siluettia lenkkeillessään päivittäin. Kuva: Esko Tuovinen
Heikki Yli-Paappala vierailee Hämeen linnassa noin kerran vuodessa ja ihailee sen siluettia lenkkeillessään päivittäin. Kuva: Esko Tuovinen

– Linna on kaupungin kiintopiste ja Suomen ainoa tiililinna. Toivomme, että linna on ihmisille tärkeä osa nykypäivää ja että he tuntisivat juurensa linnan kautta.

Näin kuvailee Kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki linnan nykypäivän merkitystä.

Hämeen linna on ollut 40 vuotta kaikelle kansalle avoin museokohde. Tätä juhlistettiin torstai-iltana kakkukahvein.

Kansallismuseon teettämillä uudistuksilla on haluttu korostaa eritoten linnan historiaa, sillä Marjamäen mukaan linna itsessään vetää kävijöitä ja ulkomaisia turisteja puoleensa.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet kertoo, että Hämeen linnassa tehtiin paljon perustavaa arkeologista tutkimusta ja restauroinnissa kunnioitettiin vanhaa.

 

Miekkamiehen miekat linnan suojaan

Maaliskuussa avattiin uusi museokauppa ja lipunmyynti. Toukokuussa avausvuorossa on Rikkauksien Häme -olohuone, jossa pääosan saavat Hämeestä löydetyt arkeologiset esineet.

Ihmisten tiedonjanoa linnan historiaa kohtaan tyydytetään aikajananäyttelyn ja asehuoneen avulla.

Arkeologiset löydöt ovat muun muassa viimeaikaisia harrastajien tekemiä metallinpaljastinlöytöjä. Esimerkiksi Janakkalan miekkamiehen miekat saavat kodin linnan muurien sisältä.

– Miekat tulevat aluksi esille Rikkauksien Häme-osioon. Myöhemmin ne laitetaan isommin esille asehuoneeseen, Marjamäki kertoo.

Myös vankilamuseota uudistetaan. Vankila halutaan tarjota kävijöille pikemminkin kokemuksena kuin traditionaalisena museonäyttelynä.

Itse linnassa edetään tästä eteenpäin uudistusten suhteen huone kerrallaan. Esimerkiksi huonetaulut tullaan vaihtamaan uusiin.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin mukaan Hämeen linnassa on otettu hyvin huomioon toiminnallisuus, sillä sitä nykypäivän museokävijät kaipaavat.

Opettavaista ja viihteellisyyttä

Marjamäen mukaan linnassa järjestetään erilaisia tapahtumia nyt niin paljon, että niiden määrää on hankalaa enää lisätä.

Tietenkin tapahtumia voidaan hioa. Esimerkiksi Tuomaan Markkinoita kaavaillaan kaksipäiväiseksi.

Tapahtumien oheen halutaan sälyttää pedagogisuutta niin, että ihminen oppii samalla jotain linnan historiasta.

Osa tapahtumista, kuten konsertit, ovat viihteellisiä. Niiden avulla kävijöitä houkutellaan laajemmalla otannalla.

– Tämä aika vaatii, ettei ole pelkkiä kiviseiniä ja esinenäyttelyitä, vaan myös toiminnallisuutta ja erilaisia näyttelyitä. Ne tuovat erilaista yleisöä, Kostet sanoo.

Erilainen yleisö on yhtä kuin uudet kävijät – tai kauan sitten kohteessa vierailleet.

– Monet sanovat, että olen minä Hämeen linnassa käynyt, noin 20 vuotta sitten. Ihmiset eivät aina ymmärrä, että nämäkin kohteet muuttuvat, Kostet muistuttaa.

Monikerroksellinen ja yllätyksellinen

Vuosittain linnan pihan mukulakiviä talsii 100 000 kävijää.

Yksi suosituimmista tapahtumista oli viime vuonna linnan juhlavalaistus joulun alla. Marjamäki kertoo, että linna haluttiin valaistuksella nostaa asemaan, mikä sillä oli keskiajalla keskellä kaupunkia.

– Linna näkyi kauas 1500-luvun maisemassa ja oli suuri ihmetys.

Ja sitähän se on edelleen. Myös Marjamäelle.

– Aina minä muuria tuijottelen ja mietin mitä kaikkea ne ovat nähneet.

Kun Marjamäki saa tehtäväksi kuvailla linnaa kolmella sanalla, käyttää hän Kansallismuseon kolmen sanan ohjenuoraa: lumoava, korvaamaton ja yllätyksellinen.

– Onhan linnalla valtavan kiehtova ja pitkä historia. Rakennus itsessään on kiehtova ja monikerroksellinen. Siitä on vaikea ottaa selvää. Miten mistäkin on kuljettu  ja mihin tarkoitukseen eri huoneita on käytetty.

Linna on Hämeenlinnalle ja koko Suomelle korvaamaton. Yllätyksellisyyden linna lunastaa siellä järjestettävillä tapahtumilla.

– Teemme täällä vähän yllättäviäkin juttuja, joita ihmiset eivät välttämättä osaa odottaa, kuten esimerkiksi tämä viime talven valotapahtuma, Marjamäki sanoo. HÄSA.

Lue myös: Kansallismuseo ottaa vetovastuun Vankilamuseosta kesäkauden jälkeen – Suunnitelmissa uusi “ihon alle” menevä näyttely kesäksi 2020 (20.7.2018)

Hämeen vanhaa linnaa on rakennettu jo 700 vuotta – 40-vuotias museo juhlii kakkukahvein ensi torstaina