Kanta-Häme

Hoitamaton hauta voi palautua seurakunnan käyttöön

Tyrvännön tunnelmallista puukirkkoa ympäröi hautausmaa, jonka kymmenillä haudoilla seisoo kepinnokassa valkoinen kuulutuslappu.

– Nurin mennyt hautakivi, rikkaruohoja hautakiven ympärillä, epäsiisti yleisilme, seurakuntapuutarhuri Kustaa Niini perustelee hoitamattomiksi luokiteltujen hautojen tunnusmerkkejä.

Hattulalaisilla hautausmailla hoitamattomia hautoja on kaiken kaikkiaan yli 230. Kuulutuslaput ovat paikallaan vielä ensi syksynä, jonka jälkeen tehdään toinen kuulutus.

– Jos omaiset eivät anna kuulua sinäkään aikana itsestään, hautapaikka palautuu seurakunnalle.

Hämeenlinnassa hautoja ei ole kiire saada kiertoon

Hämeenlinnan hautaustoimen päällikkö Kari Laiho kertoo, että Hämeenlinnassa hoitamattomia hautoja on luetteloitu viimeksi 1990-luvun alussa. Tällöin kuulutettiin hoitamattomina noin 150 hautapaikkaa, joista satakunta palautui lopulta seurakunnan käyttöön.

Laihon mukaan seurannalle ei ole ollut tarvetta, sillä hautapaikoista ei ole pulaa.

– Tämänhetkistä hoitamattomien tilannetta on mahdotonta arvioida. Uuden kartoituksen tekemisestä on kyllä keskusteltu, mutta toistaiseksi muut asiat on koettu kiireellisemmiksi.

Erityisesti Ahveniston hautausmaalla on paljon myös historiallisesti merkittäviä, vanhoja muistomerkkejä. Isoja, hoitamattomia hautoja on käytetty Laihon mukaan muun muassa kesäkukkien säilytyspaikkana.

Hämeenlinnassa seurakunnalle palautettua hautaa ei erikseen tyhjennetä, sillä vainaja arkkuineen yleensä maatuu 25 vuodessa.

Kukka haudalla ei täytä hoitovelvoitetta

Janakkalan hautausmaiden noin 5400 haudasta 338 kuulutettiin hoitamattomana vuona 2011. Tänä vuonna 233 hautapaikkaa palautui seurakunnan hallintaan.

Janakkalan seurakunnan puutarhuri Kari Kouhia kertoo, että hautapaikka joutuu seurantaan, jos jo yhden kesän aikana hautaa ei ole hoidettu asianmukaisella tavalla.

Hoitovelvoite täyttyy, kun haudan nurmi- tai hiekkapinta pidetään siistinä. Muistomerkki ja reunakiveys on niin ikään pidettävä suorassa. Kukkia tai edes muistomerkkiä haudalle ei välttämättä tarvitse tuoda ollenkaan.

Kouhian mukaan Janakkalassa ei ole hautapaikoista pulaa, päinvastoin.

– Hautapaikkojen kuntoa seurataan, koska haluamme pitää kirkkomaan siistinä, Kouhia perustelee.

Tuhkaksi muistolehtoon tai maan poveen

Osa omaisista saattaa karttaa käytössä ollutta hautapaikkaa.

– Toisaalta, ainakin Janakkalassa tällaiset paikat sijaitsevat lähellä kirkkoa, ja ovat siksi suosittuja, Kari Kouhia toteaa.

Pyhän Laurin kirkon ympärillä olevat vanhimmat hautaosastot on kirkkovaltuuston päätöksellä rauhoitettu vuonna 1994. Näissä osastoissa olevat kuulutetut haudat säilyvät, hautakiviä ei poisteta eikä niitä luovuteta uudelleen käytettäväksi.

Jos vainajalla ei ole omaisia ja jos hän ei eläessään ole esittänyt toivetta hautaustavasta, ruumis tuhkataan. Janakkalassa tuhkaus on kaikille seurakunnan jäsenille maksutonta.

Hautapaikkaa toivonut saa puolestaan leposijan kirkkomaasta 25 vuoden ajaksi, jonka jälkeen hauta palautuu seurakunnalle.

Hämeenlinnassa yksin, ilman omaisia kuollut vainaja tuhkataan, ja tuhkat haudataan muistolehtoon. Tuhkauksesta koituvat kulut seurakunta laskuttaa yleensä kuolinpesästä. (HäSa)