fbpx
Kanta-Häme

Hoito ja yhteistyö kitkattomaksi

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttäjät voivat nyt vaikuttaa siihen, miten Kanta-Hämeessä rakennetaan heille palveluja.

Välittäjä 2013 -hankkeen projektipäällikkö Yrjö Lähteenlahti kertoo, että hoito-ohjelman laatijat kysyvät sairastavilta ajatuksia, ehdotuksia, toiveita ja kokemuksia:

– Haluamme kuulla ihan oikeasti palvelujen käyttäjiä. Olemme kiinnostuneita, millaisia kokemuksia ihmisillä on siitä, millaisia ovat hyvät käytännöt. Mistä on ollut apua, kertoo Riihimäellä aikuispsykiatrian ylilääkärinä toimiva Lähteenlahti.

Ajatuksenvaihtoa Klubitalolla

Ensimmäisinä on mielisairauksia ja psykooseja sairastavia kutsuttu keskustelemaan kokemuksistaan Välittäjä-hankkeen väen kanssa keskiviikkona 6. kesäkuuta kello 14 mielenterveyskuntoutujien Klubitalolle (Erottajakatu 21 B, käynti sisäpihalta).

Samana päivänä Klubitalolla kello 17 ovat keskusteluvuorossa mielenterveyshäiriöistä kärsivien omaiset ja läheiset.

– Nyt aloitetaan yhdestä mielenterveyden häiriöryhmästä. Nyt tehdään ensin psykoosien hoito-ohjeita ja sitten tulevaisuudessa hoito-ohjeita mielialahäiriöihin ja syömishäiriöihin, Lähteenlahti kertoo.

Suomessa on olemassa käypähoitosuositukset joka lähtöön, mutta nyt laaditaan alueelliset käypähoitosuunnitelmat. Se tarkoittaa suunnitelmia siitä, miten hoito toimii ja hoitoprosessi etenee Kanta-Hämeessä.

Kanta-Hämeessä Välittäjä-hanke kerää yhteen kaikki sairaanhoitopiirin alueella mielenterveystyötä tekevät. Tarkoituksena on saada aikaan hyvin toimiva palveluverkosto, jotta yhteistyö saadaan sujuvaksi yli sektorirajojen.

– Hoito-ohjelmien tekeminen liittyy tähän. Se tarkoittaa, että sovimme eri palvelun tarjoajien kanssa, mistä palvelu tulee ihmiselle. Kuka tekee mitäkin.

Sujuvia polkuja ja käytäntöjä

Hämeenlinnan kaupungin kanssa Välittäjä-hanke neuvottelee parhaillaan mielenterveyden häiriöiden hoidon porrastuksesta.

– Se tarkoittaa, minkä tyyppinen häiriötilanne hoidetaan terveyskeskuksessa, mitä lääkäri tekee, mitä psykiatriset hoitajat, milloin on perusteltua lähettää asiakas keskussairaalaan. Tai päinvastoin, milloin keskussairaalan rooli on täytetty.

Jokaisesta häiriöstä todetaan ensin, mikä häiriö on ja miten hoitopolku etenee. Erikseen listataan, miten toimitaan päihdeongelmien kanssa. Mielialahäiriöt ovat omana listanaan, mielisairaudet ja psykoosisairaudet omanaan.

– Hämeenlinnan kaupungin kanssa luonnostelemaamme listaukseen kytketään mukaan myös kolmas sektori ja muut ei-julkiset toimijat.

Yhtenä tavoitteena luoda sujuvasti toimivia hoitopolkuja ja -käytäntöjä. Hoitoa tarjoavat erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, kunnan sosiaalityö tai päihdehuolto, yksityiset yritykset ja kolmas sektori, mutta aina ne eivät tiedä, mitä kaikkea muut tarjoavat.

– Silloin ei osata hyödyntää, mitä jo tehdään. Kun ei tiedetä, mitä toinen tekee, jokainen haluaa kehittää toimintaansa omista lähtökohdistaan. Saattaa olla, että eri tekijät tekevät samoja päällekkäisiä asioita ja silloin siitä ei ole hyötyä, koska se ei lisää palvelumuotoja, Lähteenlahti sanoo. (HäSa)

Menot