Kanta-Häme

”Hoiva-avustajat vähentävät lähihoitajia”

Ammattiliitto Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan vähemmän koulutetut ja pienempipalkkaiset hoiva-avustajat korvaavat työpaikoilla lähihoitajia.

– Jos työpaikalle otetaan hoiva-avustaja, se näkyy lähihoitajien määrän vähenemisenä. Joka muuta puhuu, puhuu puuta heinää tai jopa valehtelee, Paavola jyrähtää.

Hänen mukaansa yksityisistä hoivakodeista löytyy esimerkkejä siitä, että viiden lähihoitajan sijaan töissä on ollut neljä lähihoitajaa ja yksi hoiva-avustaja.

Lähihoitajia edustava Paavola pitää hoiva-avustajia tervetulleena lisänä hoiva- ja hoito-alalle, jos heistä saataisiin lisäkäsiä työpaikoille.

– Valitettavasti tilanne tämän hetken arjessa on toinen.

HOIVA-AVUSTAJILLA ei ole lääkkeiden anto-oikeutta, eivätkä he voi olla yksin vastuussa potilaista esimerkiksi yövuorossa.

– Tänä päivänä hoidettavissa on entistä enemmän todella sairaita ihmisiä, jolloin hoitajalla täytyy olla tietoa taudin kulusta ja muun muassa lääkityksestä. Siksi lähihoitajien korvaaminen vähemmän koulutetuilla työntekijöillä on kestämätöntä toimintaa, Paavola linjaa.

Superin puheenjohtaja arvioi hoiva-avustajien koulutusta hyväksi siltä kantilta, että se voi antaa sysäyksen jatko-opintoihin ja avata sitä kautta työuran tai väylän takaisin työelämään.

– Tällä koulutuksella voidaan luoda alkuinnostus opiskella hoitoalalle. Monet hoiva-avustajista ovatkin jatkaneet lähihoitajaopintoihin, Paavola tietää.

Hoiva-avustajat kuuluvat ammattiliitoista pääasiassa Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon (JHL).

JHL on koulutuksen ensiaskeleista saakka edellyttänyt, että hoiva-avustaja ei voi korvata sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettua henkilökuntaa.

KAUPUNKIEN ja kuntien palkkalistoilla hoiva-avustajia työskentelee lähinnä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Monesti hoiva-avustajat ovat työllistyneet yksityisiin hoivakoteihin.

Sosiaalialan työnantajien toimitusjohtajan Tuomas Mänttärin mukaan hoiva-avustajien kouluttaminen on hyödyllistä ja yksiselitteisen myönteistä.

Niin hoiva-avustajia kuin lähihoitajia pitäisi Mänttärin mielestä kouluttaa nykyistä enemmän, koska alan työvoiman tarve kasvaa lähivuosina.

– Kyse ei ole siitä, että muiden nyt tekemiä töitä pitäisi korvata isolla määrällä hoiva-avustajia, vaan että kaikkia tarvitaan, hän korostaa.

– Henkilökunnan ydin säilyy vastedeskin hoitoalalla kokonaisen tutkinnon suorittaneissa, mutta sen lisäksi tarvitaan työvoimaa myös vähemmän vaativiin tehtäviin. Työnantajilla on hyviä kokemuksia hoiva-avustajista, Mänttäri selvittää.

Hän muistuttaa, että laki ei vaadi, että kaikessa hoivatyössä täytyisi olla vähintään lähihoitajan tutkinto.

– Toki työnantajat palkkaavat heitä mielellään, koska heillä on hoiva-avustajia laajempi toiminta-alue.

HOIVA-AVUSTAJAKSI opiskelee tällä hetkellä noin 120 suomalaista tai maassa asuvaa.

Määrä on pysynyt tasaisena hoiva-avustajien koulutuksen alusta lähtien, eikä koulutusta rahoittava työ- ja elinkeinoministeriö näe syytä muutoksille.

– Se on ministeriön näkökulmasta tarpeellinen ja relevantti koulutus, neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Hoiva-avustajakoulutus käynnistyi vuonna 2011. Siitä lähtien sen on aloittanut yhteensä noin 1 800 henkilöä. Valmistuneista on Virtasen mukaan vaikea antaa tarkkoja lukuja, koska hoiva-avustaja –nimikkeellä valmistuneet eivät näy suoraan tilastoissa.

Hoiva-avustajan opinnot koostuvat kahdesta lähihoitajan tutkinnon osasta ja yhdestä valinnaisesta muusta – esimerkiksi koti- ja puhdistuspalvelujen – tutkinnon osasta.

Hoiva-avustajan opinnot räätälöitiin 2010-luvun taitteessa osaksi työvoimapoliittista koulutusta, kun etenkin vanhustenhuoltoa uhkasi laaja työvoimapula.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic