Kanta-Häme

Home kasvaa suunnitteluvirheestä

Kaurialan koulurakennuksen sisäilmaongelmien korjaaminen on epäonnistunut useampaan otteeseen. Koulu on vain yksi monien kosteusvaurioisten rakennusten joukossa. Pirkkalassa puretaan lukiorakennus, Akaassa koulu, Nokialla terveyskeskus ja Tampereella puhutaan empirekerrostalon korjauskelvottomuudesta.

– Korjausten epäonnistumisen ydin löytyy usein puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista. Kosteusvaurioiden korjaamista varten tilataan kuntotutkimus. Kilpailutuksen voittaa halvin tarjous.

– Jos halutaan rakennusterveysasiantuntija tai kokenut kuntotutkija, se on kilpailutettaessa erikseen mainittava ja se nostaa hintaa. Mitä perusteellisempi tutkimus, sitä enemmän siihen menee aikaa ja sekin nostaa hintaa.

Väittämän takaa löytyy tekniikan tohtori Juhani Pirinen, joka on tutkinut sisäilmaongelmien vaivaamia rakennuksia 25 vuotta.

Hän veti viisi vuotta ympäristöministeriön valtakunnallisia kosteus- ja hometalkoita ja työskentelee nyt rakennusterveyden ja sisäilmaston toimialajohtajana Kuntaliiton omistamassa FCG, Finnish Consulting Group Oy:ssä.

Rakennuksen kosteusongelmien korjaaminen edellyttää, että rakennuksen kunto tutkitaan huolella.

– Jos kilpailutuksessa ei edellytetä tutkijalta erityisosaamista ja kokemusta, työn voittanut yritys lähettää kuntotutkimuksen tekijäksi vasta valmistuneen eli pienintä tuntipalkkaa saavan. Tutkimuksen onnistumisesta riippuu kuinka kunnostussuunnitelma onnistuu, Pirinen korostaa.

Rakennusvaiheessa tehtyjä virheitä sälytetään rakennusalan työntekijöiden ja urakoitsijoiden niskaan oli sitten kyse uudis- tai peruskorjauksesta. Alaa syytetään ammattitaidottomuudesta. Pirinen ei allekirjoita syytteitä sellaisenaan.

– Huonon rakentamisen syy löytyy tilaajan päästä. Virheet löytyvät huonosti laadituista suunnitelmista, urakka-asiakirjoista ja työselosteista. Tässä todentuu sanonta: sitä saa mitä tilaa. Tilaaja ei saa yhtään mitään muuta kuin mitä urakka-asiakirjoissa sovitaan.

Pirinen ottaa esimerkin katon peruskorjauksesta, jossa urakkaohjelmasta puuttuu maininta työmaan huputtamisesta työn ajaksi. Jollei mainintaa ole, työmaata ei suojata sateilta kunnolla. Rakenteet voivat päästä kastumaan, vaikka kyse olisi kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta.

– Hometalkoiden aikana isojen rakennustyömaiden huputus on onneksi yleistynyt. Helsingin ja Oulun rakennusviranomaiset alkoivat ensimmäisinä vaatia huputusta ja talkoot edistivät käyttöönottoa koko maassa.

Terveen rakentamisen edellytys on betonivalujen huolellinen kuivaaminen riittävän pitkään ja rakennuksen suojaaminen kosteudelta rakentamisen aikana. HÄSA

Päivän lehti

1.6.2020