Kanta-Häme

Homeen estää ”kymmenen käskyä”

Rakentajille on tulossa uusia apuvälineitä kosteusongelmien estämiseksi. Vielä pilottivaiheessa oleva malli kantaa nimeä ”Kuivaketju10”.

– Tämä viittaa siihen, että ei edes pyritä hoitamaan kaikkia asioita, vaan ne noin kymmenen vaikuttavinta, tiivistää diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö.

Kyseessä on insinööritieteissä tuttu 20/80 -periaate, eli kun kiinnitetään huomiota kahteenkymmeneen prosenttiin riskeistä, saadaan karsittua 80 prosenttia seurannaiskustannuksista.

Mäkikyrön mukaan kohtia voi siis olla vaikkapa kuusi tai 16, mutta tuhanteen eri ongelmaan ei jaksettaisi keskittyä.

OULUN rakennusvalvonnan entisenä johtajana Mäkikyrö tuntee kosteusvaurioiden todellisuuden: ongelmiin kiinnitetään huomiota vasta, kun ihmiset alkavat oirehtia.

Eläkepäivinään hän ryhtyi kehittämään ympäristöministeriön ja Oulun kaupungin kanssa uutta kosteudenhallintamallia, eli tekemisen tapaa, jolla kosteusongelmia tulisi mahdollisimman vähän.

Suurimmat kosteusongelmiin liittyvät riskitekijät ovat melko samanlaisia, rakennuksen tyypistä riippumatta.

– Lähdetään vesikatosta ja tullaan ulkoseiniä pitkin alas. Nopeat ilmastonmuutokset vaikuttavat ongelmiin, sillä kovilla sateilla, kovan tuulen vallitessa vesi menee ulkoseinään aivan eri tavoin kuin aikaisemmin.

Usein ongelmia aiheuttaa maanpinta, joka ei kallistukaan suunnitellusti, vaan vesi jää makaamaan rakennuksen ympärille.

– Sitten ovat ilmanvaihtolaitteet, märkätilat ja kellarirakenteet, Mäkikyrö luettelee.

YLEISIMMISTÄ PULMISTA on nyt saatu aikaan alustava lista, jota kehitetään yhdessä kuntien rakennusvalvontojen sekä suurten rakennusyhtiöiden kanssa.

Mäkikyrö korostaa, että kyseessä ei ole ainoastaan rakennusvaiheen asia, vaan avainongelmiin tulee kiinnittää huomiota aina tilaamisesta jopa käyttöönoton jälkeiseen aikaan asti, eli ylläpitoon ja korjaamiseen.

– Autoakaan ei ajeta huoltamatta kolmeakymmentä vuotta.

Käytännössä mallissa käytetään erilaisia täsmäohjeita prosessin eri vaiheissa. Käyttöönoton yhteydessä vielä mitataan tai muuten todennetaan, että rakentaminen on tehty sopimuksen mukaan.

– Tilaaja nostaa tahtipuikon, ja mikäli hän haluaa tuotteen ilman kosteusvaurioita, hän sanoo yksilöidymmin, mitkä asiat halutaan ehdottomasti kuntoon.

TÄLLÄ HETKELLÄ IDEOITA testataan rakennusalan eri toimijoiden kanssa. Oulussa uutta mallia pilotoidaan jo rakennusprojekteissa.

– Ensi kevääseen mennessä tämä on varmaankin viety käyttövaiheeseen.

Projektin kustannusarvio on noin 300 000 euroa. Se ei ole paljoa, sillä kosteusvaurioiden vuotuiset kustannukset ovat Suomessa vähintäänkin miljardiluokkaa, mahdollisesti lähempänä kymmentä miljardia.

Mäkikyrön mukaan kustannukset koostuvat pääasiassa terveysongelmista ja työtehon alenemisesta. Hän arvioi, että kahden vuosikymmenen kuluessa kosteusongelmien karsimisella voisi säästyä satoja miljoonia, ehkä jopa miljardeja euroja vuodessa.

Päivän lehti

28.1.2020