Kanta-Häme

HPK antanut paljon mukavia muistoja

Erikoislääkäri Timo Saarikivi nimeää HPK:n lempilapsekseen.

Saarikivi muutti 1970-luvun alussa Hämeenlinnaan juuri lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneena. Silloinen lääninlääkäri Leo Vuolio pyysi häntä Hämeenlinnan Pallokerhon lääkäriksi. Saarikivi suostui, ja siitä alkoi yli 40 vuotta kestänyt työsarka.

– Kun ikää karttuu, työntekoa on ollut pakko vähentää, mutta toimin edelleen naisten lentopallo- ja jääkiekkojoukkueiden lääkärinä, tänään 70 vuotta täyttävä Saarikivi kertoo.

20 vuoden ajan Saarikivi kulki HPK:n edustusjoukkueen mukana kaikissa vieraspeleissä.

– Pelaajien lisäksi jäähallit ja niiden työntekijät tulivat tutuiksi kaikilla kiekkopaikkakunnilla. Se oli mukavaa touhua ja on edelleen, Saarikivi muistelee.

Urheilulääkärin tähtihetkiä ovat olleet jääkiekon Suomen mestaruudet, joista Saarikivellä on mitalit sekä miesten että naisten joukkueesta.

– Aika harvalla urheilulääkärillä on molemmat.

Päätös urasta jo pikkupoikana

Urheilun puolelta on myös uran pahin kokemus.

Saarikivi oli kisalääkärinä paikalla Ahveniston moottoriradalla toukokuun 6. päivänä 1984, kun yleisölennätyksiä tehnyt helikopteri putosi moottoriradan rinteeseen. Onnettomuudessa kuoli viisi ihmistä ja yli 20 loukkaantui.

– Olimme Rautaruukin lääkärin kanssa paikalla, ja juoksimme rinnettä alas helikopterin perässä. Se oli tehnyt pudotessaan kamalaa jälkeä.

– Mutta pääasiassa muistot uran varrelta ovat miellyttäviä, niin urheilupuolelta kuin sairaalastakin, Saarikivi huomauttaa.

Hämeenlinnaan hänet toi työ, mutta seutu oli lapsuudesta ennestään tuttua. Saarikiven isä oli lähtöisin Tuuloksesta ja äiti Hämeenlinnasta.

Saarikivi kertoo päättäneensä jo pikkupoikana, että hänestä tulee lääkäri.

– Sitä olen jälkeenpäin ihmetellytkin, sillä perheessä ja suvussa ei ollut lääkäreitä.

Sen sijaan psykiatria valikoitui erikoistumisalaksi sattumalta, mutta osoittautui hyväksi valinnaksi.

– Se vei mennessään. Hattelmalan sairaala oli tiivis työyhteisö, kuin oma perhe. Siksi olikin vaikea hyväksyä laitoshoidon alasajoa. Se merkitsi kaiken kaikkiaan valtavaa resurssien leikkausta juuri psykiatrian puolelta.

Sairastuminen pakotti eläkkeelle

Saarikivi työskenteli vuodesta 1984 eläkkeelle siirtymiseensä eli vuoteen 2000 saakka Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrian osaston ylilääkärinä.

– Olisin halunnut jatkaa pitempäänkin, mutta aivoverenvuoto pakotti eläkkeelle. Olen kuitenkin onnekas, sillä puhjennut suoni oli pieni ja kuntouduin hyvin, Saarikivi sanoo.

Oma sairastuminen ja muutkin raskaat kokemukset ovat opettaneet Saarikiven elämään päivän kerrallaan.

– En murehdi eilistä enkä huomista. Elämä on joka tapauksessa elämisen arvoista, hän sanoo.

Saarikivi asuu Hämeenlinnan keskustassa ja kertoo viihtyvänsä. Moottoritien katteen rakentamista hän seuraa kiinnostuneena, mutta Engelinrannan suunnitelmia hän pitää turhan raskaina.

– Ja samaa sanoisin Ahveniston maauimalan kunnostuksesta. Se tuntuu aika hullulta, mutta voihan se olla, että se osoittautuu hyväksikin ratkaisuksi, hän miettii. (HäSa)