HPK Liiga on käytännössä velaton yhtiö. Seura teki mestaruusvuodelta hyvän taloudellisen tuloksen, mutta sen talous on kehittynyt hyvin myös tänä vuonna.
– Kun kaudesta on marraskuun lopulla kulunut koko lailla puolet, myynti on ollut 20 prosenttia viimevuotista suurempi, kertoo HPK Liigan toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Playoff-pelejä ei budjetissa
Seura aikoo tehdä kuluvalta kaudelta 300 000 euroa voitollisen tuloksen, vaikka edustusjoukkue ei pääsikään playoff-peleihin.
– Playoff-pelejä ei ole budjetoitu. Jos joukkue pääsee pudotuspeleihin, tulos nousee reilusti plussalle, Toivanen sanoo.
HPK Liigan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 443 900 euroa viime kaudelta. Seura pystyi maksamaan velkojaan. Nyt pitkäaikaista nimellistä velkaa on vajaa 180 000 euroa.
Toivasen mukaan kuluvan kauden hyvää myyntiä on ratkaisevasti auttanut, että mestaruutta ei ryhdytty ulosmittaamaan hinnoilla.
– Kaikki myyntilajit ovat kasvaneet tasaisesti. Kun emme lähteneet ylihinnoittelemaan, olemme saaneet laajennettua yhteistyötä kumppanien kanssa ja uusia kumppaneita.
Kausikortteja myytiin 1 756 kappaletta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kun HPK:n liigatoiminta oli yhdistyksen nimissä, kausikortteja myytiin 1 100 kappaletta.
– Muutimme hinnoittelua ja toimintaperiaatetta. Kausikortti on varmaa tuloa läpi koko kauden.
Toivanen kertoo, että seura sai kesällä kehotuksia liehuttaa rajusti mestaruutta. Hänen mielestään on syytä hoitaa asioita nöyrästi ja pitkäjänteisesti.
– Meillä on kannattajia ja kumppaneita, jotka ovat tukeneet seuraa, vaikka se ei ole urheilullisesti menestynyt hyvin. Miksi rahastaisimme heitä silloin, kun menestymme hyvin.
Lue myös: HPK sai taloutensa kuntoon – Mestarin liikevoitto lähes puoli miljoonaa euroa
Seura on voinut sijoittaa
Toivasen mukaan HPK teki oikeita strategisia valintoja, kun toiminta siirrettiin yhdistykseltä osakeyhtiölle. Nämä ratkaisut ja niistä kiinni pitäminen tuottavat nyt tulosta.
– Lähdimme siitä, että liikevaihtoa kasvatetaan. Ilman liikevaihdon kasvua ei olisi voitu tehdä satsauksia.
HPK Liiga on kyennyt tekemään sekä aineellisia että henkisiä sijoituksia. Se on viime vuosina investoinut omilla rahoillaan 250 000 jäähallin ravintolatoimintaan ja led-näyttöihin. Valmennukseen on tehty vielä suuremmat sijoitukset.
– Olemme voineet palkata B-junioreille kokopäiväisen valmentajan. Liigalle on palkattu urheilutoimenjohtaja.
– HPK Liiga maksaa osan junioreiden valmennuspäällikön palkasta. On käynnistetty Akatemia-toiminta ja jääharjoittelu on kaksinkertaistettu.
Toivanen muistuttaa, että HPK:ssa on nyt viisi kokopäiväistä valmentajaa, kun aiemmin heitä oli vain kolme.
– Olemme nimenomaan pystyneet tekemään satsauksia kehitystyöhön.
Toivasen mukaan SM-liigassa myös Tappara ja Kärpät ovat tehneet pitkäjänteistä työtä. Ne ovat useina vuosina pystyneet myös kirjaamaan satojatuhansia euroja voitollisia tuloksia. Nämä kaksi ja HPK ovat olleet SM-liigan menestyneimmät seurat 2000-luvulla.
– On urheilullisesti hyvä saavutus, että on SM-liigan kolmanneksi paras seura. Nyt meillä on mahdollisuus saada myös taloudellista menestystä.
Toivanen korostaa, että HPK:ssa on muistettava ja hyväksyttävä sekä oma että kaupungin koko. Se ei voi toimia kuten Helsingin IFK.
– Mestaruuden voittaminen on niin monen asian summa, että niihin vahvuuksiin kannattaa luottaa. Miksi pilata sitä, mikä on mennyt hyvin.
Nöyryys hyvä ominaisuus
HPK Liiga voi tärvellä hyvän taloudellisen tilanteensa yhden kauden aikana kasvattamalla menojaan ja epäonnistumalla urheilullisesti.
– Nöyryys on hyvä ominaisuus tässä toiminnassa. Pitkäjänteisyys on tämän kokoiselle seuralle ainoa mahdollinen toimintatapa.
Useissa SM-liigaseuroissa organisaatio on takerrellut yhtä aikaa, kun urheilulliset ja taloudelliset tulokset ovat jääneet heikoiksi. Toivanen kehuu HPK:ta siitä, että sen palaset ovat toimineet hyvin. Hänen mukaansa seuralla on nyt erittäin aktiivinen hallitus, joka on hyvin sparrannut operatiivista johtoa.
– Toimitusjohtajan ja urheilujohtajan välillä on hyvä suhde. Urheilujohtaja on voinut täysin luottaa siihen, että hänen ratkaisuillaan on seuran tuki.
Toivanen vakuuttaa edelleen, että urheilujohtajan ja päävalmentajan suhde on kunnossa. Valmennus on voinut keskittyä omaan työhönsä. HÄSA
Tappiosta olisi tullut leikin loppu
HPK:n liigaseura tuotti keskimäärin 110 000 euroa per vuosi tappiota yhdistysmuotoisena vuosina 2003–15. Kun HPK on toiminut osakeyhtiönä vuodesta 2015, sen tulos on ollut keskimäärin 102 000 euroa per vuosi voitollinen.
– Jos olisimme tehneet yhdistyksen aikaisia tuloksia, tämä leikki olisi jo loppunut, arvioi Antti Toivanen.
Tulokset heijastelevat liikevaihdon kehitystä. Osakeyhtiön liikevaihto on ollut noin miljoona euroa suurempi kuin yhdistyksen. Viime kaudella seuran liikevaihto kohosi ennätyksellisesti lähes 7 miljoonan euroon.
Useat seurat ovat taloudellisesti heikoilla, vaikka viime kaudella tulokset paranivat. Toivanen toivoo, että seurat saisivat asiansa kuntoon.
– Olisi kaikkien etu, jos liigassa olisi kymmenen joukkuetta, jotka voisivat voittaa mestaruuden.
