Kanta-Häme

HPK Liigan tulos jäi plussalle

HPK Liiga teki viime kaudelta voitollisen tilinpäätöksen. HPK:n liigakiekkoilua pyörittävä seura keräsi myös osakeannilla yli 700 000 euroa lisää pääomia.

– HPK teki aidosti liiketoiminnallaan plusmerkkisen tuloksen. Osakeannilla ei parannettu tulosta vaan varat menivät täysimääräisesti yhtiön taseeseen, korostaa HPK Liigan toimitusjohtaja Antti Toivanen.

HPK saa vasta näitä päivinä lopullisen yhteenvedon osakeannista ja osakkeenomistajistaan. Seura sai kuitenkin yleisöannilla yli 800 uutta osakasta. Yhteisöt ja yksityishenkilöt merkitsivät osakkeita euromääräisesti suunnilleen yhtä paljon.

– Valtaosa osakkeiden merkitsijöistä on Hämeenlinnan seudulta, mutta heitä myös ympäri Suomea. Osakkaaksi tuli henkilö Kalajoelta ja jopa Ranskasta.

Toivanen vertaa HPK:n osakeantia muiden SM-liigaseurojen vastaaviin yleisöanteihin. Hän muistuttaa, että osakeantia ei voida verrata suunnattuihin anteihin, joissa nimetyt henkilöt ja yhteisöt ovat tulleet seurojen osakkaiksi suurilla summilla.

– Osakeanti onnistui älyttömän hyvin. Saimme toimintaan lisää tukijalkaa. Muut seurat eivät ole yleisöanneilla koonneet yhtä paljon pääomia.

HPK oli SM-liigan viimeinen seura, joka pyöritti liigakiekkoa yhdistyksenä. Se siirsi liigakiekkoilun osakeyhtiölle vuosi sitten. HPK:n tueksi perustetun osakeyhtiön HPK:n kiekkoilun tuen nimi muutettiin HPK Liigaksi. Viime kaudella aloitettiin myös osakeanti, jolla yhtiöön kerättiin uusia osakkaita ja uutta pääomaa.

Osakeyhtiöön siirrettiin sellaisenaan liigayhdistyksen liiketoiminta, velat ja omaisuus. Omaisuutta olivat muun muassa aitiot, ravintolat ja SM-liigan osake. Toivanen kertoo, että rahaa liikkui muodollinen summa.

– Liigaosake arvostettiin noin 900 000 euron arvoiseksi. Se on paljon alle hinnan, joksi osake on arvostettu esimerkiksi uusien joukkueiden noustessa liigaan.

HPK-Edustusjääkiekko -yhdistys jäi HPK Liigan omistajaksi noin 50 prosentin osuudella. Yhdistys omistaa myös HPK-merkin. HPK-Juniorijääkiekko omistaa noin 5 prosenttia osakeyhtiöstä.

HPK:n liigajoukkueen menestys ei ollut hyvä viime kaudella. Joukkue oli SM-liigan runkosarjassa 13., mikä on seuran liigahistorian jaettu huonoin sijoitus. Yleensä SM-liigajoukkueen heikkoa menestystä seuraa myös seuran tappiollinen tulos.

– Olemme kehittäneet myyntiä ja kaupallista pohjaa. Pystymme myös urheilullisesti heikolla kaudella pitämään talouden kunnossa, Toivanen sanoo.

HPK vaihtoi viime kaudella sekä toimitusjohtajaa että liigajoukkueen päävalmentajaa. Tärkeiden toimihenkilöiden vaihtaminen kesken kauden yleensä vain kasvattaa tappioita. Toivasen mukaan onnistuneella markkinoilla pystyttiin sen sijaan parantamaan tunnelmaa.

– Ravintola- ja muu oheismyynti kasvoivat loppuvuodesta. Tunnelmaa tuli loppukaudesta ja se näkyi.

HPK myi ja vuokrasi huippupelaajiaan kauden lopulla, jolloin se oli menettänyt mahdollisuutensa pudotuspeleihin. Toivasen mukaan omien nuorten pelaajien esiinmarssi paransi tunnelmaa. Toisaalta pelaajakaupat olivat oleellisia tuloksen tekemisessä.

– Saimme kuusinumeroisen summan pelaajien myynnistä ja vuokraamisesta.

HPK Liiga lähtee tulevaan kauteen tavoitteena 5,2–5,3 miljoonan euron liikevaihto ja plusmerkkinen tulos. Pelaajabudjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa eli koko lailla yhtä suuri kuin menneellä kaudella.

– Urheilullisena tavoitteena on olla taisteleva playoff-joukkue. Jos näin käy, myös liiketaloudellisesti tulos on hyvä. HäSa

Päivän lehti

19.1.2020