Kanta-Häme

HS: Pitkittyessään koronakriisi voi lisätä Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten houkuttelevuutta

Arkistokuva: Riku Hasari

Koronakriisi on jäädyttänyt kaiken muuttoliikkeen Suomessa toistaiseksi, ja tilanteen kestoa on vaikea arvioida.

Maailmalla tiheään asutut kaupungit ovat kärsineet merkittävästi koronan leviämisestä.

Joskus korona on kuitenkin ohi, ja pitkittyessään pandemia saattaa vaikuttaa viime vuodet yhä enemmän voimistuneeseen kehitykseen, jossa suuri osa ihmisistä muuttaa ja pakkautuu yhä tiiviimmin tietyille alueille.

Korona saattaakin lisätä Hämeenlinnan ja muiden pienempien maakuntien keskuskaupunkien houkuttelevuutta. Näin arvioi Suomen tunnetuimpiin muuttoliikkeen tutkijoihin kuuluva Timo Aro Helsingin Sanomissa.

– Kun tästä kriisistä tullaan ulos, niin parhaiten pärjäävät muutoksessa nykyisten kasvukeskusten lisäksi kaupunkien kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu, siis sellaiset kaupunkien läheisyydessä olevat alueet, joissa yhteydet toimivat ja liikkuminen on helppoa, Aro sanoo HS:n haastattelussa.

 

Tällaisessa ajattelussa myös maakuntien keskuskaupungit ja eräät seutukaupungit voittaisivat, esimerkiksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja Joensuu. Sellaiset kaupungit, joissa on pääosin riittävä määrä palveluita, koulutus- ja vapaa-ajantarjontaa, sujuva arki sekä pääkaupunkiseutuun verrattuna kohtuullinen hintataso.

Kaupungistumiskehityksen muuttuminen vaatii kuitenkin sen, että kriisi jatkuu pidempään. Jos kriisi jää lyhyeksi, suuri kuva ei juuri muutu, ennustaa Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio HS:ssa.