Kanta-Häme Hämeenlinna

HS-Vesi varautuu tulevaan – Tekopohjavesien määrää pyritään lisäämään imeytyskaivolla

HS-Vesi testaa puolen vuoden ajan tekopohjaveden imeytyskaivoa.
Käyttöinsinööri Sanna Heinonen kertoo, että kaivoimeytyskokeilu Rengontien varrella on käynnistynyt hyvin ja suunnitellusti. Imeytyksellä lisätään pohjavesimääriä. Kuva: Pekka Rautiainen
Käyttöinsinööri Sanna Heinonen kertoo, että kaivoimeytyskokeilu Rengontien varrella on käynnistynyt hyvin ja suunnitellusti. Imeytyksellä lisätään pohjavesimääriä. Kuva: Pekka Rautiainen

HS-Vesi on aloittanut kokeen, jossa tekopohjaveden määrää pyritään lisäämään imeytyskaivolla. Tavoitteena on varmistaa veden riittävyys, jos esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. HS-Veden käyttöinsinööri Sanna Heinonen kertoo, että kokeilu on ollut työn alla muutaman vuoden ajan.

– Konkreettiset valmistelut on aloitettu vuonna 2017. Nyt imeytyskaivo on ollut kokeilussa kuukauden päivät.

 

Tekopohjavettä on tehty Hämeenlinnassa 1970-luvulta lähtien. Tähän asti on käytetty sekä allasimeytystä että sadetusta.

– Muualla Suomessa imeytyskaivoja on ollut jo käytössä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja sen vuoksi tätä meille suositeltiin, Heinonen taustoittaa.

Ensimmäisen kuukauden perusteella koe on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Vesi on saatu kulkemaan niin kuin on toivottu, ja kaivo toiminut halutusti. Pikkuhiljaa on nähtävissä, että pohjavesi on lähtenyt nousemaan. Allas- ja sadetusimeytysten määrää on kokeen ajaksi vähennetty vastaavasti eli kokonaisuudessaan imeytettävä vesimäärä on pysynyt samalla tasolla.

 

Hämeenlinnassa on kaksi isoa vedenottamoa, Ahveniston ja Kylmälahden laitokset. Tähän asti tekopohjavesi on mennyt pääsääntöisesti Ahveniston laitokseen, jossa tekopohjaveden osuus on 50 prosenttia.

– Kylmälahden tekopohjaveden osuus on ollut vain 20 prosenttia. Imeytyskaivolla pyritään saamaan enemmän vettä myös Kylmälahdelle.

Suoranaisia kriisitilanteita ei vedenottamoilla ole ollut, mutta toistaiseksi HS-Vesi on ollut kovin riippuvainen Ahveniston laitoksesta.

– Suurin laitos ei ole täysin korvattavissa tällä hetkellä. Jos tulisi isoja ongelmia, niin muilla laitoksilla ei pystyttäisi tilannetta täysin korjaamaan. Tämä on normaalia varautumista tulevaan.

Ahvenistolta lähtee vettä 9000 kuutiota vuorokaudessa ja Kylmälahdella määrä on 4000 kuution luokkaa.

 

Kesän aikana HS-Veden on tarkoituksena käynnistää myös toinen suurempi kokeilu. Ahvenistolla ja Hakiossa pohjavesien laatua pyritään parantamaan hapetuskaivoilla. Kokeilulla yritetään saada pohjaveteen lisää happea.

– Jos pohjavesi menee hapettomaksi, niin rauta ja mangaani irtoavat veden mukana laitokselle. Hapellisessa pohjavedessä rauta ja mangaani jäävät maaperään luontaisesti, Heinonen selittää.

Rauta ja mangaani ovat pohjavesissä hyvin yleisiä.

– Ahveniston laitoksella suodatetaan rauta ja mangaani pois, mutta prosessia helpottaaksemme yritämme saada ne jäämään luontaisesti maaperään.

Heinonen vakuuttaa, että ilman hapetuskaivojakin HS-Veden laatu on hyvää.

– Tietysti, jos minulta kysytään. On se sitä myös perustellusti, koska pääsemme kirkkaasti talousvesiasetusten mukaisiin rajoihin. Verkostovedestä tehdään valvontatutkimusohjelman mukaisesti viranomaistarkkailua ja omavalvontaa.

HS-Vesi

Yhtiöllä on 12 vedenottamoa, joista suurimmat ovat Ahveniston ja Kylmälahden laitokset.

Tekopohjavettä on Hämeenlinnassa tehty 1970-luvulta asti.

Nyt tekopohjaveden imeytyksessä kokeillaan Hämeenlinnassa ensi kertaa imeytyskaivoa.

Tavoitteena on lisätä veden määrää ja näin varautua tulevaisuuden mahdollisiin uhkiin.

Pohjavedessä ja tekopohjavedessä ei ole käyttäjälle eroa. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ja veden käsittely vaikuttavat laatuun enemmän kuin lähde.