Kanta-Häme

Huhtala luo Rautaruukintonneista erikoisteräsyhtiötä

– Olemme jo päässeet siihen, että kapasiteetin 80 prosentin käyttöasteella olemme pinnalla, Ruukki Metalsin johtaja Olavi Huhtala sanoo.

Huhtala viittaa siihen, että Rautaruukki-konserni pääsi käytännössä nollatulokseen viime vuosineljänneksellä. Yhtiön tulos sukelsi vuoden 2008 lopulla, jonka jälkeen yhtiö on valmistanut ja jalostanut terästä lähes yhtä kyytiä tappiollisesti.

– Markkinoilla on niin hulluja hintoja, ettei siinä ole enää järkeä. Kauppoja tehdään selvällä tappiolla, kertoo Huhtala.

Hän pitää plusmerkkistä tulosta takeena sille, että toimintaa voidaan kehittää. Tappiollisena pyritään vain kaikin keinoin irti tappiollisuudesta.

– Kun sukelletaan, kehittäminen on vaikeaa. Kiireellä ja hosumalla tulee huonoa jälkeä.

Rautaruukki on irtisanonut työntekijöitä jo pariin kertaan vuoden 2008 jälkeen. Myös Hämeenlinnassa on tehty isoja leikkauksia. Yhtiö käynnistää jälleen uuden tehostamisohjelman.

– Nämä ovat aina ikäviä päätöksiä.

Saatava tuotteita…uusille markkinoille

Teräksen kysyntä putosi Euroopassa vuosien 2008–09 vaihteessa. Lievän elpymisen jälkeen markkinat ovat vain heikentyneet.

– Vuonna 2011 maailma putosi altamme. Vieläkään ei tule oloa, että maa olisi kovaa. Ympärillä on kova ajan häiriötekijöitä ja muutoksia, Huhtala kuvaa.

Euroopassa on hiiliteräksen tuotannon ylikapasiteettia 25–30 miljoonaa tonnia. Kysyntä on pudonnut 30 prosenttia vuodesta 2007. Huhtalan mielestä Ruukki ei voi luottaa Euroopan kysynnän elpymiseen.

– Tarvitsemme erikoistuotteita, jotta voimme mennä Euroopan ulkopuolelle. Emme voi laskea sen varaan, että Eurooppa elpyy.

Huhtala sanoo, että Saksan kulutus on lähellä vuoden 2007 tasoa. Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa kulutus on pudonnut paljon.

– Viennistä täytyy pitää huolta, Huhtala sanoo ja tarkoittaa sekä Ruukin että koko Suomen vientiä.

Rautaruukki satsaa nyt erikoistuotteisiin, joilla markkinoille mahtuu pieni teräsyhtiö. Kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa terästä valmistavat yhtiöt eivät voi keskittyä erikoistuotteisiin.

– Kykenemme räätälöimään tuotteita paljon enemmän kuin isot toimijat.

Huhtala esittelee ajoneuvon kuormalavan kehitystä. Ruukin ja valmistajan yhteistyöllä lavasta on kehitetty paljon entistä kevyempi ja siten myös kantavampi.

Rautaruukin pahin kilpailija on ruotsalainen SSAB, joka tuottaa vuodessa suunnilleen yhtä paljon terästä. SSAB on pitkään elänyt erikoistuotestrategialla.

– Hyvä kilpailija on parempi kuin huono kilpailija. Hyvät kilpailijat ja vaativat asiakkaat ovat kehityksen lähtökohta.

Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaan naapurissa Patria kokoaa AMV-panssariajoneuvoja, joissa käytetään SSAB:n terästä. Ruukki ei kuulemma valmista vastaavaa terästä.

– Tilanne voi muuttua.

Huhtala esittelee hyllynsä teräskappaletta, johon on ammuttu. Ruukki on tänään syksynä esitellyt messuilla uutta Ramor 550 -suojausterästä. Se sopii erityisesti panssaroituihin ajoneuvoihin sekä rahankuljetus- ja siviiliajoneuvojen suojaamiseen.

Pienen konepajan…väkeä ymmärrettävä

Rautaruukki on muuttanut radikaalisti myös omaa organisaatiotaan saadakseen oman toimintansa lähemmäksi asiakkaita. Erityisen vaikeaa suuren yhtiön on päästä pienen asiakkaan lähelle.

– 500 kilon terästoimitus on joillekin asiakkaillemme suuri juttu. Siksi toimimme teräspalvelukeskusten kautta.

Huhtala kuuluttaa asennetta tehdä asioita yritysten kanssa yhdessä. Ruukin organisaatioon tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä pienessä konepajassa tehdään.

Ruukki puhuu laadusta ja palvelusta. Tuotannon määriä ei korosteta. Teräksen valmistus on kuitenkin prosessiteollisuutta, jossa hinta on aina tärkeä asia ja määrä alentaa yksikkökustannuksia. Milloin Ruukki tekee suuria uusinvestointeja tuotantoon?

– Tuotanto edellyttää jossakin vaiheessa isoja investointeja. Ajattelun on kuitenkin muututtava.

Rautaruukin terästuotantoa ja myyntiä johtava Huhtala on huolissaan Suomesta ja mitä teollisuudesta ajatellaan.

– Meillä puhutaan startupeista. Tarvitaan myös perusteollisuutta, jotta voidaan pitää yllä yhteiskunnan hyvinvointia. (HäSa)