Kanta-Häme

Huijauslaskutus on miljoonabisnes

Suomeen on perusteilla yrityksiin kohdistuvien huijausten vastainen verkosto. Tavoitteena on saada erityisesti pienyrittäjiä piinaavat huijauslaskutukset kuriin.

Valelaskuja maksetaan joka vuosi yli 20 miljoonan euron edestä. Ongelman arvioidaan koskettavan noin 100 000 pienyrittäjää vuosittain.

Verkostossa välitetään tietoa harhaanjohtavan markkinoinnin ilmiöistä sekä harhaanjohtavaa markkinointia harjoittavista tahoista.

– Näin tieto saadaan nykyistä nopeammin ja asioihin päästään myös puuttumaan tehokkaammin, sanoo Suomen Yrittäjät -järjestön lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Huijauslaskutuksessa liikkuvat miljoonat eurot syntyvät siitä, että osa yrittäjistä maksaa kiltisti laskun joko huolimattomuuttaan tai päästäkseen näin eroon ikävästä ongelmasta. Myös maksuhäiriömerkintää pelätään.

Laskua ei pidä maksaa

Makkulan mukaan epäilyttävää laskua ei pidä maksaa, koska seuraavana vuonna lasku tulee yleensä uudelleen ja aikaisempaa suurempana. Huijauslaskun maksamisen vilpilliset palveluntarjoajat tulkitsevat kestotilaukseksi.

Alalla toimii useita vilpillisiä yrityksiä, joiden toimintakaava on paljolti samanlainen. Yrittäjälle tarjotaan puhelimessa näkyvyyttä yritysluettelossa. Vaikka yrittäjä kieltäytyy tarjouksesta, lasku lähtee joka tapauksessa.

Yrityksen tiedot vilpilliset palveluntarjoajat saavat kaupparekisteristä.

Laskutuksen huijausyritykset ovat ulkoistaneet perintätoimistoille.

Osa perintätoimistoista toimii epärehellisesti. Ne muistuttavat vakavilla seurauksilla, mikäli lasku jätetään maksamatta. Huomautuksia tulee tiheään, ja perintäkulut voivat kohota satoihin euroihin.

Huijauslaskun suuruus on keskimäärin 400–500 euroa.

Laskusta aina reklamoitava

Makkula neuvoo yrittäjiä reklamoimaan huijaukseksi epäilemästään laskusta palveluntarjoajaa sähköpostilla ja säilyttämään kirjeenvaihdon.

– Tieto reklamaatiosta pitää lähettää myös perintätoimistoon, jonka täytyy tällöin keskeyttää riidanalainen perintä. Velkojalla on tähän jälkeen mahdollisuus nostaa kanne käräjäoikeudessa. Näin pitkälle huijausyrittäjät eivät kuitenkaan halua mennä, ja tavallisesti karhukirjeiden lähettäminen päättyy tähän.

– On hyvä muistaa, että riidanalainen lasku menee ulosottoon ainoastaan käräjäoikeuden päätöksellä.

Makkulan mukaan yrittäjä tekee virheen, mikäli ei tee reklamaatiota.

– Tällöin yrittäjä voi saada tratan eli maksukehotuksen, joka voi päätyä protestilistalle.

– Rikosilmoituksen tekeminen on myös mahdollista. Tällaisten rikosten tutkiminen on kuitenkin hankalaa eivätkä ne ole päällimmäisenä poliisin asialistalla.

Pallo on nyt hallituksella

Janne Makkulan mukaan yrittäjien oikeusturvaa on parannettava.

– Yksi mahdollisuus olisi ulottaa sopimuksen peruuttamisoikeus koskemaan kuluttajien ohella myös yrittäjiä, mutta vain rajoitetusti ja tarkkaan säännellyissä etämyyntitilanteissa. Tämä ei merkitsisi sopimusvapauden romuttamista, vaan oikein säänneltynä turvaisi sopimusvapauden toteutumista.

Huijauslaskutusta on jo pitkään yritetty saada kuriin, mutta toistaiseksi tuloksetta. Suomen Yrittäjät on tehnyt eri ministeriöille aloitteen, jotta nämä puuttuisivat harhaanjohtavaan markkinointiin.

– Hallitusohjelmassa on asiaa koskeva kirjaus, joka nyt huutaa toteuttamistaan, Makkula muistuttaa. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020