Kanta-Häme

Humala ei haihdu

Suomalainen juo alkoholia nykyään mieluummin kotona kuin ravintoloissa.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että suomalaisen miehen juomatavat olisivat muuttumassa säyseämmiksi. Toisaalta se voi tarkoittaa myös sitä, että kotiväkivaltatapaukset voivat lisääntyä, sanoo THL:n erikoistutkija Esa Österberg.

Juomisen siirtyminen ravintoloista koteihin tarkoittaa myös sitä, että juominen on siirtynyt aivan lasten silmien alle.

Vaikka suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut vuosikymmenten aikana monella tavalla, ei humalajuominen tunnu häviävän millään. Humala näyttää olevan lopputulos, tavoiteltiin sitä sitten tai ei.

Miehillä humalahakuisuus on säilyttänyt asemansa, naisilla jopa lisääntynyt vuosien mittaan.

Tappaa jurrissa, kuolee kännissä

Kun suomalainen tappaa, tekee hän sen tavallisesti ympäripäissään.

Ja kun suomalainen tulee tapetuksi, on hänkin tavallisesti ympäripäissään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot osoittavat, että tekijät ovat kuolemaan johtaneissa väkivaltarikoksissa olleet keskimäärin 2 promillen ja uhrit puolestaan 2,5 promillen humalassa.

Suomessa suuri osa henkirikoksiin syyllistyneistä on syrjäytyneitä ja vakavasti alkoholisoituneita. Jos näiden ryhmien tekemät väkivaltarikokset siivottaisiin tilastoista pois, putoaisi väkivaltarikosten määrä huomattavasti.

– Alkoholilla ja väkivallalla on läheinen yhteys, vaikka se ei olekaan yksi yhteen, sanoo Österberg.

Väkevien kulutusta mahdollista vähentää

Lama leikkaa tehokkaasti suomalaisten alkoholinkulutusta.

Tämä todettiin 1990-luvun alussa, ja sama ilmiö on ollut nähtävissä myös kuluvan vuosikymmen alkupuolella. Viime vuosina kulutusta ovat suitsineet myös veronkorotukset.

Mitä tapahtuu, kun Suomi joskus nousee kurimuksestaan ja tulot kääntyvät jälleen kasvuun? Jos erikoistutkija Esa Österbergin olisi aivan pakko lyödä vetoa johonkin suuntaan, olisi vastaus seuraavanlainen:

– Ehkä sanoisin, että kulutus pysyy suunnilleen ennallaan, ei enää lisäänny.

Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa noin 10 litraa asukasta kohti.

Kulutusta olisi mahdollisuus vähentää etenkin väkevien alkoholijuomien puolella, toisaalta viineissä on kansainvälisen vertailun mukaan selvää kasvupotentiaalia.

Märkä sukupolvi siirtyi eläkkeelle

Ennustaminen on vaikeaa, sillä vaikuttavia tekijöitä on monta. Alkoholipolitiikka ja se, mitä sille jatkossa tapahtuu, on tekijöistä vain yksi.

– Kansana me vanhenemme, ja mitä vanhempia ollaan, sitä vähemmän alkoholia kulutetaan. Lisäksi nuoret ovat muuttamassa alkoholinkäyttötapojaan.

Nuorten raittius on tilastojen mukaan yleistynyt vuosi toisensa jälkeen. Toisaalta uusi ilmiö on, että eläkeläisten alkoholinkäyttö on selvästi lisääntynyt. Tätä selittää Suomen ensimmäisen märän sukupolven – suurten ikäluokkien – siirtyminen eläkeikään.

Alkoholipolitiikka ei ole ainoa autuaaksi tekevä konsti. Tämän huomaa, jos esimerkiksi vertaa suomalaisten ja ranskalaisten kulutusta 1950-luvulta 2000-luvun alkupuolelle.

– Ranskassa viinien kulutus on vähentynyt huomattavasti, mutta tähän ei ole syynä mikään erityinen alkoholipolitiikka. Siellä viinit ovat olleet maalaisten ruokajuoma. Kun ihmiset ovat muuttaneet maalta kaupunkeihin, on kulutus vähentynyt.

Suomessa mekanismi on toiminut toisin päin, sillä alkoholi on liitetty kaupunkilaisuuteen. Suomessa alkoholia ei juurikaan ole käytetty ruokajuomana. (HäSa)