Markku Sainion mukaan sisäilmaan liittyvä oireilu on osalla potilaista tunnistettavissa ympäristöherkkyydeksi. Hän oli puhumassa Hämeenlinnan kaupungin työntekijöille suunnatussa tilaisuudessa.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Huoli sisäilmasta herkistää keskushermoston – TTL:n ylilääkäri Markku Sainio: “Oireilu ei selity pelkästään rakennukseen liittyvillä tekijöillä”

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio kuvailee Suomea maailman puhtaimmaksi maaksi, jossa on paljon homepakolaisia. Syy on pintaa syvemmällä, mutta ei aina talon rakenteissa.

Noin 37 prosenttia työikäisistä suomalaisista kokee haittaa sisäilmassa. Prosenttimäärä tarkoittaa joka kolmatta työikäistä.

Työterveyslaitoksen ylilääkärin Markku Sainion mukaan Suomi on yksi maailman puhtaimmista maista, jossa on paljon sisäilmasta oireilevia.

– Missään muualla maailmassa ei oteta sisäilmaongelmia yhtä vakavasti kuin Suomessa. Täällä ongelmia yritetään ratkaista tosissaan. Suomi edustaa maailman kärkeä siinä, että ihmiset kokevat sisäiman terveysuhaksi.

Hän kuvailee suomalaisia homepakolaisiksi. Hän viittaa siihen, että työntekijöitä siirretään matalalla kynnyksellä väistötiloihin, ja tehdään sisäilmaa parantavia toimia.

Rakennuksissa voi esiintyä monia oireita aiheuttavia tekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto tai korkea sisälämpötila.

– Oireilu ei selity pelkästään rakennukseen liittyvillä tekijöillä. Siihen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, työn kuormittavuus ja työyhteisön toimivuus.

Sainion mukaan olisikin tärkeää tiedostaa, että jokaiselle syntyy automaattisesti oma henkilökohtainen arvionsa ympäristön haitallisuudesta.

– Kun tarkkaavuus kohdistuu jatkuvasti vihjeisiin vaarasta, koettu uhka terveyden menettämisestä voi pahimmillaan rajoittaa työkykyä ja elämänpiiriä.

Sainio kuvailee ihmisen aivoja oppimiskoneeksi, joka kerää tietoa ja havaintoja ohjatakseen elimistön toimintoja. Aivojen suojautumistoiminnot ovat evoluutiossa pitäneet ihmiset lajina elossa.

– Keskushermosto voi reagoida liian herkästi, vaikka kaikkea ei tarvitse enää varoa selviytyäkseen.

Suojamekanismi käynnistyy osalla herkemmin kuin toisilla, tuloksena ihminen voi muuttua reaktioherkäksi.

Osalla potilaista pitkäaikainen sisäilmaan liittyvä oireilu on tunnistettavissa ympäristöherkkyydeksi, joka lukeutuu toiminnallisiin häiriöihin.

Sainion mukaan lääkärin on hyvä olla lempeä ymmärtäjä – mutta myös järjen ääni.

– Pelkkä myötäily voi aiheuttaa haittaa, Sainio sanoo.

Sainio huomauttaa, että lääkäri ei saisi vahvistaa potilaan käsitystä ympäristötekijöiden vaarallisuudesta, jos sille ei ole perusteita.

– Kun elimistö aktivoituu kohtaamaan vaaroja, alkaa oireita tulla autonomisen hermoston ja stressihormonien jyllätessä.

Sainio kuitenkin huomauttaa, että missään nimessä ei saa vähätellä ihmisten oireita ja kokemuksia vaan tukea hermoston herkkyyden palautumista uhkakuvien ylläpidon sijaan.

– On monia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Oireet ovat todellisia, mutta niiden syyt vaan pitää selvittää. Niitä voi syntyä myös ilman vaaratekijöitä.

Sainion mukaan hermoston herkistymistä on syytä epäillä, kun altistumisen ja oireen välillä on epäsuhtaa.

– Suurimmalla osalla oireet ovat jatkuneet, vaikka tilat ovat vaihtuneet tai korjattu.

Sainio luonnehtii itseään oireilun syiden selvittämisen Sherlock Holmesiksi eli työlääketieteen yksityisetsiväksi, joka yrittää selvittää, mistä ihmisten työkyvyn heikkeneminen johtuu.

Sainion mukaan sisäilmaoireet ovat lähes poikkeuksetta ohimeneviä. Valtaosa niistä on epäspesifiä eli oireilu voi johtua sisäilmatekijöistä, mutta siitä ei vastaanotolla voi saada varmuutta.

Esimerkiksi ruotsalaistutkimuksessa seurattiin liki kahtasataa potilasta, joilla oli muun muassa kosteusvaurioihin liittynyt oireilu.

Vuosien kuluttua 60 prosentilla oireisto jatkui lähes ennallaan sisäilmaan kohdistuneista toimista huolimatta. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita