Kanta-Häme

Huolto on kirjavaa kuin sakokaivon kannen alla

Kanta- ja Päijät-Hämeessä on arviolta noin 5 000 vakituisesti asuttua ja ennen 2004 rakennettua pientaloa, jotka ovat kunnallisen jätevesiverkoston ulkopuolella.

Se tarkoittaa, että pohjavesialueella tai korkeintaan 100 metrin päässä vesistöstä sijaitsevista pientaloista jätevesijärjestelmä on laitettava uudistetun jätevesiasetuksen mukaisesti kuntoon vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä.

– Näistä jätevesijärjestelmäremontti odottaa arviolta noin 60–70 prosentilla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesitalousasiantuntija Jussi Leino kertoo.

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan koko Suomessa uusi lakiasetus voi koskea jopa 60 000 pientaloa.

– Kesämökkien jätevesiremonttitarve puolestaan on huomattavasti pienempi, sillä monella mökillä käytetään kantovettä ja muodostuvat jätevedet vähäisiä.

Muilla alueilla jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa viimeistään muun remontin yhteydessä.

Saostussäiliöillä ei vielä täytetä lainsäädännön ehtoja, muistuttaa vastaava vesiasiantuntija Lauri Sillantie Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY).

– Se on vain esikäsittelyä varten. Lisäksi tarvitaan puhdistusjärjestelmä.

Sillantie haluaa muistuttaa, että jätevesien käsittelyjärjestelmän päivitys tehtäisiin oman lähiympäristön vuoksi, ei lainsäädännön takia.

– Siitä ei hyvää seuraa, jos ulosteperäisiä bakteereja pääsee juomaveteen huonosti toimivasta jätevesijärjestelmästä.

Jätevesijärjestelmien huolto on kirjavaa.

– Jotkut ovat hyvinkin säntillisiä, mutta valitettavasti jotkut uskovat selviävänsä kertainvestoinnilla. Huolto on tärkeää. Mikään nykylaite ei ole huoltovapaa.

Sillantie arvioi karkeasti, että uuden laitteistoon investointi kustantaa 3000–7000 euroa.

– Toimenpideluvan myöntää kunnan rakennusvalvonta pätevän suunnittelijan tekemän suunnitelman pohjalta.

KVVY teki viime vuonna kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Hämeenlinnassa ja Lopella.

Neuvontakäynnin otti vastaan 234 kiinteistöä, joista 219 oli vakituisesti asuttuja. KVVY:n raportin mukaan noin 60 prosenttia jätevesijärjestelmistä vaatii saneerausta.

Kiinteistöistä noin 16 prosenttia selviää pienillä järjestelmän parannustoimilla ja 21 prosentilla järjestelmä on jo nykyisellään kunnossa.

Vakituisilla asunnoilla vessavedet käsiteltiin 2016 neuvontakäyntien perusteella yleisimmin pelkästään saostussäiliöissä tai imeyttämällä maahan.

Yli puolet neuvotuista vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli yli 25 vuotta vanhoja.

Monesti muutettu ja vuosikausia tunteita kuumentanut haja-asutusten jätevesilaki tunnetaan kansan keskuudessa myös nimellä paskalaki.

Aiemmin sakokaivot piti tyhjentää vuoden välein. Nyt kunnan jätehuoltoviranomainen voi määrätä tyhjennyksen tarpeen mukaan. Jatkossa esimerkiksi kesäasunnoissa tyhjennysväli voi olla kolme vuotta. HäSa

Päivän lehti

24.1.2020