Kanta-Häme

Huoltosuhde laskee myös Kanta-Hämeessä - Maakunta saa jo muuttovoittoa vaikka syntyvyys pysyykin alhaisena

Maakuntajohtajan mukaan Tilastokeskuksen synkkä ennuste ei ota huomioon Hämeen paremmaksi kääntynyttä väestökehitystä.
Kanta-Häme sai muuttovoittoa viime vuonna, mutta laskeva syntyvyys käänsi väestökehityksen negatiiviseksi. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen
Kanta-Häme sai muuttovoittoa viime vuonna, mutta laskeva syntyvyys käänsi väestökehityksen negatiiviseksi. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen

Työikäisten osuus väestöstä laskee Kanta-Hämeessä voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta.

Voimakkainta lasku on Forssan seudulla, jossa vuonna 2040 voi jokaista 15-64-vuotiasta asukasta kohden olla yksi lapsi tai vanhus huollettavana.

Tilastokeskus laskee väestöllisessä huoltosuhteessa työikäiseksi jokaisen 15-64-vuotiaan tämän todellisesta työllisyystilanteesta riippumatta. Kun määrästä poistetaan työttömät, koululaiset ja opiskelijat sekä työelämän ulkopuolella eri syistä olevat henkilöt, on veroja maksavien aikuisten osuus vieläkin matalampi.

Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnilla työikäisten osuuden lasku on myös nopeaa ja kokonaisuudessaan Kanta-Häme kuuluu eniten työikäisiä menettävien maakuntien joukkoon.

Maakunnissa huoltosuhde säilyy edes lähellä nykytasoa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomessa.

 

 

Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen mukaan Tilastokeskuksen ennuste on keskustelua herättävä, mutta se ei kerro koko totuutta tilanteesta.

– Ennuste perustuu viimeisten 3-4 vuoden kehitykseen, joiden on laskettu jatkuvan sellaisenaan tulevaisuuteen. Se ei kuitenkaan ota huomioon paikallisia olosuhteita eikä aivan viime aikojen kehitystä, Ahonen kritisoi.

Ahosen mukaan ennuste perustuu ennakkotietoon, jonka mukaan esimerkiksi Kanta-Hämeessä väkiluku pienenisi tänä vuonna tuhannella hengellä.

– Tänä vuonna me olemme todellisuudessa saaneet muuttovoittoa maansisäisessä muutossa ja väestö on vähentynyt vain 188 hengellä alhaisen syntyvyyden takia, Ahonen sanoo.

Viime vuonna maakuntaan muuttaneista runsaat 60 prosenttia oli 15-40 -vuotiaita. Valtaosa muuttajista tuli Helsingistä, Hyvinkäältä, Tampereelta ja Vantaalta.

– Valitettavasti tämä positiiviseksi kääntynyt kehitys ei näy millään tavalla tässä Tilastokeskuksen väestöennusteessa, Ahonen harmittelee.

 

Hämeenlinnan kaupungissa muuttovoitto oli kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution mukaan elokuun loppuun mennessä 331 henkeä, mutta syntyvyys pysyi matalalla tasolla.

– Juuri tämän takia on olennaista hakea aktiivisesti kasvua. Ei riitä että pidämme huolen vain nykyisistä kaupunkilaisista, vaan meidän on oltava houkutteleva paikka muillekin, Rautio sanoo.

Tätä tukee hänen mukaansa asuntotuotanto etenkin Hämeenlinnan keskusta-alueella, jossa kysyntää riittää.

 

Syntyvyyden pysyessä matalalla tasolla on maahanmuuton lisääminen Raution ja Ahosen mukaan välttämätöntä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.

– Pienet ikäluokat tulevat työelämään 2030-luvulla ja silloin viimeistään tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siitä ei ole vielä paljoa puhuttu, Anna-Mari Ahonen sanoo.

Sari Raution mukaan suoran työperäisen maahanmuuton lisäämisen lisäksi yksi ratkaisu voisi löytyä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän huomattavasta lisäämisestä jo nyt. HäSa

Lue myös: Vauvakato kiihtyy ja Suomen väkiluku putoaa – Vuonna 2035 väkiluku kasvaa enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla

Lue myös: Kelan perhetutkija: ”Vapaaehtoinen lapsettomuus” yleistyy uutena ilmiönä