Kanta-Häme

Huomio vanhusten toimintakykyyn

Janakkala

Vanhusten kotihoidon tilanne on herättänyt keskustelua ja arvostelua Janakkalassa ja koko Hämeenlinnan seudulla. Äänessä ovat usein vanhusten omaiset, paikallispoliitikot, joskus työntekijätkin.

Janakkalan kotihoidossa moni asia on muuttunut perusteellisesti runsaan vuoden aikana. Joukko kotihoidon työntekijöitä halusi siksi itse kertoa lehdessä, missä nyt mennään.

– Työni luonne on muuttunut ihan hirveästi. Vaikeuteni on se, että olen tottunut työskentelemään tietyllä tavalla, ja nyt pitäisi tehdä aivan toisin, sanoo lähihoitaja Satu Huhtapelto.

Huhtapelto kertoo, että vanhoina aikoina hän oli vanhuksen luona kaksi tuntia kerrallaan.

– Siellä pestiin, siivottiin ja laitettiin ruokaa. Nyt sen sijaan vanhus tekee mahdollisuuksien mukaan itse, minä seuraan vieressä, ja autan vain, kun on tarve.

Avainasioita ovat toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen.

– Poisoppiminen vanhoista työtavoista on haasteellista.

Huhtapelto kiittelee äskettäin saamaansa kunnan järjestämää koulutusta.

– Se on avannut minulle näkemystä siitä, miten minun kannattaa omaa työtäni jatkossa miettiä ja mitä kaikkea voin tehdä asiakkaan hyödyksi tosi pienillä muutoksilla. Etten passaa ihmisiä piloille, mikä on ollut meikäläisen taipumus.

Kaikki Janakkalan kotihoidon työntekijät ovat saaneet Ikäinstituutin Kunnon hoitaja -koulutuksen. Fysioterapeutti Aija Honkanen on kouluttautunut kouluttajaksi, ja sen jälkeen hän on levittänyt sanomaa tänä keväänä työtovereilleen yhdessä fysioterapeutti Tiina Väisäsen kanssa.

– Kaikki siis koulutetaan, millä pyritään siihen, että kaikilla olisi yhteinen linja. Niin ettei kukaan olisi asiakkaan mielestä se parempi hoitaja, joka tekee asioita asiakkaan puolesta, Honkanen sanoo.

Kunnon hoitaja -koulutukset jatkuvat edelleen Janakkalan vanhustyössä. Seuraavaksi koulutetaan asumispalveluyksiköiden henkilökunta ja sen jälkeen sairaalan hoitajat.

Uudessa työskentelytavassa kiinnitetään erityistä huomiota liikuntaan ja ulkoiluun, sillä niiden puuttuminen voi johtaa melko nopeastikin vanhuksen laitostumiseen.

– On todettu, että jos ulkonaolo jää kokonaan pois, vanhus on parissa vuodessa laitoshoidossa. On siis tärkeää, että ihmiset saadaan ulkoilemaan joko meidän tai omaisten tuella, Väisänen sanoo.

Honkanen kertoo, että kunta järjestää kesän jälkeen koulutusta vanhusten ulkoiluystäviksi haluaville vapaaehtoisille.

– Vapaaehtoisia on jo jonkin verran, mutta lisää tarvittaisiin.

Liikuntaa on tarkoitus sisällyttää jokaisen asiakkaan viikkorutiiniin.

– Asiakas voi tehdä vaikka tuolista ylösnousuja sillä välin, kun hoitaja kirjaa hänen asioitaan mobiiliin. Tai hoitaja ja vanhus voivat käydä yhdessä postilaatikolla, Väisänen sanoo.

Kaiken tarkoituksena on pitää yllä vanhuksen toimintakykyä ja edesauttaa siinä, että hän pärjää kotonaan. Jos mitään ei tehdä, vanhuksen kunto voi romahtaa nopeastikin.

– Kun toimintakyky säilyy, se on win-win-tilanne. Asiakas on hyvillään ja hoitohenkilökuntakin hyötyy, Väisänen korostaa.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic