Kanta-Häme

Huonekasveihin hurahtaa yhä useampi – “Sata kasvia on harrastelijalle vielä pikkujuttu”

Viherkasvibuumille ei näy loppua. Harrastajat täyttävät kotinsa sadoilla huonekasveilla, ja trendikkäimpiä metsästetään netistä ja ulkomailta asti.
Vihreä valtaa tilaa kasviharrastajan kotona Hämeenlinnassa. Huonekasvikokoelmia kerrytetään kukkakaupoissa, marketeissa sekä vaihtamalla pistokkaita tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Harrastajat vaalivat myös perintökasveja, jotka voivat olla peräisin vaikka isoäidin huonekasvista.

Huonekasviharrastus on räjähtänyt käsiin viimeisen parin vuoden aikana. Kaupoista hamstrataan erityisesti viherkasveja, ja trendikkäimmistä maksetaan suuria summia.

1970- ja 1980-luvuilta tuttu harrastus on herännyt henkiin, eikä kotiviidakoiden suosion kasvulle näy loppua. Nyt pistokkaita vaihdetaan ja myydään sosiaalisen median ryhmissä, joissa vaihdetaan kuvia omista “tyypeistä” sekä kysellään hoito- ja tunnistusapua.

– Sata kasvia on harrastelijalle vielä pikkujuttu, sanoo Huonekasviseuran puheenjohtaja Paula Heino-Linnahalme. Hänellä itsellään on kotona lähes 200 huonekasvia.

– Pitää vissiin suurentaa asuntoa.

Viime vuoden alussa perustettu yhdistys sai alkunsa Facebookin Huonekasvit -ryhmästä, jossa on jo yli 30 000 jäsentä. Huonekasviseuran jäsenistä suurin osa on naisia, ja ikähaarukka on noin 20–40 vuotta. Harrastajia on joka puolelta Suomea, pohjoisimmat Inarista asti.

Harrastastuksen lisäksi huonekasvit ovat nyt suosittuja sisustuksessa. Viherkasvit näkyvät entistä enemmän myös julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, joihin on rakennettu viherseiniä.

Biolanin alkuvuodesta teettämä kysely kertoo, että joka toisella suomalaisella on kotonaan ainakin muutamia huonekasveja. Vastaajista 45 prosenttia haluaisi kotiinsa lisää huonekasveja.

 

Viherkasvibuumi on maailmanlaajuinen ilmiö.

Maailman suurin kasvintuottajamaa Alankomaat kasvatti kasvien vientiään vuosituhannen alun kuudesta miljardista yhdeksään miljardiin vuonna 2016. Samana vuonna eurooppalaiset kuluttivat huonekasveihin ja kukkiin noin 36 miljardia euroa.

Viime vuonna maailman isoin verkkokauppa Amazon aloitti kasvien myymisen, ja myös Suomessa monet kukkakaupat ja puutarhamyymälät toimittavat verkkotilauksia kotiin.

Internetin hakutulostrendit kertovat samaa tarinaa kuin myyntiluvut. Google-haut mehikasveista ovat kymmenkertaistuneet vuodesta 2010, ja muidenkin kasvien hakukerrat ovat lisääntyneet samaan malliin.

Viherkasvien suosion yhdeksi syyksi on epäilty niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan huonekasvit muun muassa puhdistavat ilmaa, poistavat päänsärkyä ja lihasjännitystä, torjuvat flunssaa sekä parantavat keskittymiskykyä ja henkistä hyvinvointia. Hortonomi ja kasvitietokirjailija Tovah Martin on kuvaillut Washington Postille uuden huonekasvibuumin syiksi tarvetta jonkin hoivaamiselle, terapeuttiselle tekemiselle.

Hänen mukaansa huonekasvien suosio elää jaksottaisesti. Ensimmäisen kerran niitä alkoi ilmestyä ihmisten koteihin teollisen vallankumouksen jälkeen, kun maalta muutettiin kaupunkeihin. Viimeksi suosio kasvoi nykyisiin mittoihin kuohuvalla 1970-luvulla.

Paula Heino-Linnahalme uskoo, että nykyinen viherkasvibuumi johtuu etenkin ihmisen luontaisesta kaipuusta luontoon.

– Varsinkin kaupungissa viherkasveilla saa luonnon kotiin. Suomen talvi on niin harmaa ja valkoinen, että vihreyttä pitää saada. Terapiassakin vihreä on rentoutta ja turvaa tuova väri.

 

Myös Instagramilla ja muilla internetin kuvapalveluilla on osansa kasvivillityksessä. Hashtagilla “plantsofinstagram” löytyy Instagramista lähemmäs kaksi miljoonaa kuvaa, ja hashtagilla “urbanjungle” noin 1,4 miljoonaa.

Yksi trendikkäimmistä kasveista on ollut jo pidemmän aikaa kilpipiilea, jonka suosio on lähtöisin sosiaalisesta mediasta. Jos Instagramin kuvavirtaa on uskominen, uusi trendikasvi on isoksi kasvava lyyraviikuna.

Harrastajat vaihtelevat ja myyvät trendikasvien pistokkaita, ja sosiaalisen median pistokasryhmät käyvät kuumana. Parin viikon välein ilmestyy uusia ryhmiä, joiden kautta harrastajat postittavat toisilleen haluttujen kasvien pistokkaita.

– Facebookin kasviryhmät ovat huono juttu, koska niiden takia minulle on kertynyt iso osa kasveista. On tullut vastaan kasveja, joita ei ole koskaan nähnytkään, ja jotka haluan ehdottomasti, Heino-Linnahalme sanoo ja nauraa.

Viherkasviharrastuksessa viehättää elävästä olennosta huolehtiminen ja sen kasvun seuraaminen. Jossain vaiheessa mukaan tulee keräily, ja harrastaja voi keskittyä erikoisten lajien haalimiseen tai tietyntyyppisten viherkasvien kokoelmaan.

Huonekasveista huolehtiminen on harrastajalle jokapäiväistä työtä.

– Päivittäin käyn ravistelemassa, nuuskimassa ja ihailemassa kasveja. Se on rauhoitusretriitti ja rentoututumiskeino ennen töihin lähtöä tai töiden jälkeen. Huonekasvien parissa ajatukset latautuvat, Heino-Linnahalme toteaa

 

Haluttuja trendikasveja haetaan ja tilataan ulkomailta asti. Euroopasta saa tuoda kasveja omaan käyttöön ilman rajoitteita.

Paula Heino-Linnahalmeen mukaan nyt tuntuvat olevan suosittuja kasvien kirjavalehtiset muodot. Muun muassa 1970-luvulta asti pintansa pitäneen peikonlehden kirjava muoto on ollut jo pidemmän aikaa kasviharrastajien suosiossa, ja sitä onkin ollut vaikea saada kaupoista.

Heino-Linnahalme uskoo, että nyt sen on syrjäyttämässä valtavaksi kasvava jättipeikonlehti, joka on tuttu julkisista tiloista. Koko ajan suosiotaan kasvattavat myös vanhanaikaiset “mummojen kasvit”.

– Haluttu on nyt esimerkiksi kohtalonköynnös, jota on ollut hirvittävän kauan sitten. Sitä ei nyt edes juuri kaupasta saa. Myös suosittua amatsoninliljaa on hirveän vaikea löytää.

Heino-Linnahalmeen mukaan viherkasvivillityksen kasvu on näkynyt parin viime vuoden aikana sosiaalisen median ryhmien lisäksi kauppojen hyllyillä.

– Ihan marketeissa myydään muutakin kuin saintpauliaa ja krysanteemia. Siellä on jopa erikoisuuksia, ja pikkuhiljaa herätään vanhojen kasvien suosioon.

Trendikkäiden kasvien kysynnästä huolimatta vanhat suosikit pitävät pintansa. Biolanin kyselyn mukaan suomalaisten suosikkikasveja ovat kaktus, orkidea, rahapuu ja jukkapalmu. HäSa

Kommentti: Kasvihulluus vaivaa erityisesti nuoria

Ne tulivat elämääni lähes huomaamatta.

Kun muutin ensimmäiseen omaan kotiin, sain isältäni lahjaksi rahapuun. Se kulki mukanani opiskelija-asunnosta toiseen. Kun muutin yhteen poikaystäväni kanssa, sain kämppiksiksi myös traakkipuun ja rönsyliljan. Kun vaihdoimme asuntoa, viirivehka tarttui mukaan Ikean sokkelon loppupäästä.

Seuraavana syntymäpäivänä toivoin lahjaksi pallokaktusta. Sitten huomasin säästäväni rahaa peikonlehteen. Eräänä päivänä ikkunalaudoilla ei ollut enää tilaa.

Onneksi en ole yksin. Kuulun Whatsapp-ryhmään nimeltä “Hullut kasvinaiset”, jossa jaamme kuvia huonekasveistamme kuin lapsista tai lemmikeistä.

Olemme osa suurta nuorten aikuisten joukkoa, joka on hurahtanut viherkasveihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa milleniaalit ostavat arviolta kolmasosan kaikista myydyistä huonekasveista. Kansallisen puutarhakyselyn mukaan Yhdysvaltojen kuudesta miljoonasta puutarhaharrastajasta viisi miljoonaa oli milleniaaleja vuonna 2016.

Sama trendi näkyy myös Suomessa. Esimerkiksi Plantagenissa uusi asiakasryhmä ovat nuoret miehet (Yle 17.9.2017).

Miksi juuri nuoret ovat innostuneet viherkasveista? Yksi syy on se, ettei nuorilla ole varaa ostaa asuntoa tai hankkia lapsia. Viherkasvi täyttää elämässä tarpeen huolehtia jostain muusta kuin itsestään.

Puutarhat rakennetaan omakotitalon pihan sijaan kaupunkiasuntoon. Parin uuden viherkasvin paikan miettiminen täyttää osan pesänrakennuskaipuusta.

Kun tulevaisuus on epävarma, huonekasvi on armollinen kaveri. Ne ovat suhteellisen halpoja, eivätkä vaadi säännöllistä kastelua ja muuta pientä hoivaa kummempaa sitoutumista.

Jos kasvi ottaa ja kuolee, tilalle voi aina hankkia uuden.