Kanta-Häme

Huonot ajat toivat arvot politiikan ytimeen

Kuntavaalitulos mukaili jossain määrin vaaliviikonloppuna  julkaistun Lännen Median arvokyselyn kertomaa. Arvoliberaalien ja -konservatiivien äänestäjien ääripäät löytyvät vihreistä ja kristillisdemokraateista.

Suomalaisten arvot muuttuvat liberaalimpaan suuntaan. Niin osoittavat pitkän aikavälin arvotutkimukset. Samaa todisti myös Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely, jonka tulos julkaistiin kuntavaaliviikonloppuna.

Kuntapolitiikkaa tutkineen valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan kyselyn tuloksella oli selvä kytkös kuntavaaleihin. Vaaleissakin liberaalien arvojen kannattajat, kuten vihreät ja vasemmistoliitto, voittivat ja arvokonservatiivit, kuten perussuomalaiset, hävisivät. 

– Arvokyselyn mukaan avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat vahvistuneet kansalaisten keskuudessa, kun taas arvokonservatismi vähentynyt. Se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalikysymyksiin. 

Jussi Westisen mukaan liberaalien arvojen suosion kasvu näkyy jopa neljän vuoden eduskuntavaaliperiodin aikana. Westinen on poliittisista jakolinjoista Åbo Akademissa väitellyt keskustaa lähellä olevan ajatuspaja E2:n tutkija.

Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen keskeisimpiä havaintoja oli Westisen mukaan se, että sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaalivähemmistöihin ja eri etnisiin ryhmiin suhtauduttiin suopeammin kuin aiemmin. Muutos oli tapahtunut vaalikauden aikana ja koski aika lailla koko väestöä.

Westisen mukaan arvojen puolesta vihreiden ja vasemmistoliiton menestykselle olisi ollut mahdollisuus jo silloin. Vaikean sixpack-hallituskauden jälkeen ne eivät siihen kuitenkaan pystyneet.

Kuntavaalit olivat Westisen mielestä uudella tavalla arvovaalit. Hän ei ilman tutkimustietoa ole kuitenkaan valmis julistamaan niitä liberaalien arvojen vaaleiksi. 

– Ymmärrettävästi on houkutus antaa sellainen nimike.

Poliittinen todellisuus, kuten talouden laskusuhdanne, siirtolaisuus, pakolaisuus ja EU:n vaikeudet ovat tuoneet pinnalle perustavanlaatuisen suhtautumisen ihmisiin ja maailmaan. Toisin sanoen arvot politiikassa ovat nousseet keskiöön.

Westisen tutkimusten mukaan jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa liberaali–konservatiivi-jako alkoi vahvistua. Sitä ennen oli nähty talouskasvun hiipuminen, tukipaketit ja maahanmuuttokysymysten politisointi.

Onko liberaali–konservatiivi-jaottelu jo korvannut perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon?

Westisen mukaan ei, mutta se on noussut rinnalle.

– Tilanne on aktualisoitunut enemmän kuin 2000-luvun alkupuolella, joka oli stabiilin talouskasvun aikaa.

Ajatuspajan raportin mukaan myös vasemmisto–oikeisto-jako on syventynyt 2000-luvulla, erityisesti viime eduskuntavaalien jälkeen. Vasemmistoliiton, sdp:n ja vihreiden äänestäjäkunnat ovat vasemmistolaistuneet, perussuomalaisten ja kokoomuksen oikeistolaistuneet.

Ajatuspaja julkaisi marraskuussa tutkimuksensa, jossa puolueiden äänestäjiä pyydettiin sijoittamaan itsensä sekä oikeisto–vasemmisto- että liberaali–konservatiivi-janalle. Kyselyn mukaan eduskunnan oikeistolaisin puolue kokoomus ja vasemmistolaisin puolue vasemmistoliitto ovat nyt äänestäjäkunnaltaan kauempana toisistaan kuin vuosikymmeniin. Keväällä 2016 perussuomalaisten kannattajakunta oli kaikista eduskuntapuolueista toiseksi oikeistolaisin. Perussuomalaiset oli oikeistolaistunut eniten.

Vihreiden kannattajat pitivät itseään kaikista arvoliberaaleimpina, kertoo ajatuspajan tutkimus. Heistä arvoliberaaleja oli 84 prosenttia. Lähellä olivat vasemmistoliiton kannattajat, jotka Westisen mukaan ovat 2010-luvulla muuttuneet vihreiden äänestäjien kaltaisiksi. Heistä arvoliberaaleiksi ilmoittautui 81 prosenttia.

Konservatiivisimpia olivat kristillisdemokraattien kannattajat, joista 81 prosenttia määritteli itsensä arvokonservatiiveiksi. Hallituspuolueista perussuomalaiset oli ainoa, jonka kannattajista enemmistö (55 prosenttia) kuului arvokonservatiiveihin. Keskustalaisista arvokonservatiiveina itseään piti 45 prosenttia. Kokoomuslaisista arvokonservatiiveja oli 44 prosenttia ja arvoliberaaleja 38 prosenttia.

Sdp:ssä arvoliberaalien osuus oli 58 prosenttia.

Arvojen merkitys eri puolueille vaihtelee. Eduskuntavaalitutkimusten mukaan arvot korostuvat vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjillä, mutta ei niinkään keskustan, kokoomuksen ja sdp:n kannattajilla. 

Westinen huomauttaa, että arvojen perusteella myös konservatiivit ovat voineet kuntavaaleissa jättää äänestämättä perussuomalaisia.

– Ehkä on koettu, että perussuomalaiset ei ole hallituksessa pystynyt parhaalla mahdollisella tavalla ajamaan arvoja, joita se edustaa. 

Vaalien tulos on aina kokonaisuus. Arvot vaikuttavat, mutta myös arkiset, paikalliset kysymykset. 

Westinen muistuttaa, että viime valtuustokaudella perussuomalaiset kärsi myös sisäisistä kärhämistä: merkittävä määrä valtuutettuja jätti ryhmänsä.

Vaalivoittajien poikkeus oli kristillisdemokraatit. Jos pelkästään liberaalit arvot olisivat voittaneet, heidän olisi pitänyt hävitä.

Vaalitutkija Sami Borg nostaa arvokeskeisten puolueiden esimerkeiksi rkp:n ja kd:n. Myös vihreiden äänestäjistä suuri osa kannattaa ympäristöarvoja. 

Borgin mielestä selvää ei ole kuitenkaan se, millä perusteella vihreät kuntavaalien lisäpaikkansa saivat.

– Oliko taustalla sittenkin enemmän protesti hallituspuolueiden politiikkaa vastaan?

Borgin mukaan suuret puolueet ovat ”arvotavarataloja”, jotka julistavat olevansa kaiken hyvän puolella kaikkea pahaa vastaan. 

Juuri vaalikampanjoinnissa Lännen Median arvokyselyn tuloskin heijastui. Sloganeissaan puolueet pyrkivät kannattamaan kaikille suomalaisille kaikkein tärkeimpiä arvoja, kuten kotia, turvallisuutta, hyvinvointia, työtä ja taloutta. Tuloksena on yleispäteviä vaalimainoksia.

– Tärkeimmät arvot eivät erota vaan yhdistävät puolueita, sanoo Borg.

Professori Pertti Suhonen teki jo 1980-luvulla samansuuntaisia havaintoja kuin LM:n arvotutkimus. Jo silloin oli nähtävissä siirtymä yhteisöllisistä yksilökeskeisempiin arvoihin.

Borgin mukaan arvomuutos yksilökeskeisempään suuntaan näkyy laajemmassa suhteessa politiikkaan. Pitkäkestoista kiinnittymistä poliittisiin ideologioihin on yhä vähemmän. Puolueisiin kuuluvien suomalaisten määräkin on puolittunut 1980-luvun 600 000:sta.

– Liikkuvien äänestäjien potentiaali on kasvanut. Se mahdollisti esimerkiksi perussuomalaisten jytkyn.

Arvoihin liittyy Borgin mukaan myös äänestysaktiivisuuden madaltuminen. Yhä harvemmat nuoret ja keski-ikäiset kokevat velvollisuudekseen käydä äänestämässä. Siinäkin näkyy yksilökeskeinen ajattelutapa. Kokemus poikkeaa selvästi vanhempien suomalaisten velvollisuudentunnosta.

Westisen mukaan perussuomalaisten menestys on tuonut politiikkaan uudet yhteiskuntaluokkiin ja koulutuspohjaan perustuvat jakolinjat. Vastakkainasettelua on tullut vihreiden kanssa esimerkiksi maahanmuutosta, vähemmistöistä ja ympäristönsuojelusta ja kokoomuksen kanssa EU-asioista. Westisen väitöskirjan jälkeen parin viime vuoden aikana vastakkainasettelu on yltynyt.

– Vuonna 2015 perussuomalaisilla oli vahva duunariprofiili ja vihreillä korostuivat yliopistokoulutuksen saaneet ihmiset sekä ylemmät toimihenkilöt. 

– Mielenkiintoista olisi nähdä vihreiden kannattajaprofiili kuntavaaleissa; ovatko he pystyneet vetoamaan esimerkiksi alempiin toimihenkilöihin ja palvelutyöntekijöihin. Jos he pystyvät laajentamaan kannatustaan korkeasti koulutetuista, vihreät voivat tehdä eduskuntavaaleissa saman tuloksen kuin kuntavaaleissa. Jos kasvu perustuu arvoliberaaleihin yliopistokoulutettuihin, se korostaa entisestään vihreiden ja perussuomalaisten vastakkainasettelua.

Lännen Median arvokyselyn mukaan Suomessa ovat vallalla sekä yhteisölliset että yksilölliset arvot. 

Kyselyn suurimpia yllätyksiä oli vastaajien laaja käsitys siitä, että vaatimattomuus ei enää ole hyve. Se yllätti myös Ruostetsaaren, jonka yhtenä tutkimuskohteena on Suomen eliitti.

– Pohjoismaissa eliitiltä on edellytetty vaatimatonta käytöstä. Samoin suomalaiseen yhteisöllisyyteen on kuulunut se, että vaatimattomuus ja jopa nöyryys ovat hyveitä.

Arvokyselyssä nöyryys jäi ihmisen vähiten tärkeiden hyveiden joukkoon.

– Jonkinlainen ristiriita on siinä, että vaatimattomuus ei ole enää hyve, mutta tavallinen elämä näyttää silti viehättävän suomalaisia. Ehkä siinä on kuitenkin jotakin liikettä yksilöllisten arvojen suuntaan.

Jos suomalaisten arvot muuttuvat liberaalimpaan suuntaan, onko myös puolueiden muututtava? 

Luultavasti ei. Polarisaatio eli ääripäät näkyvät jo nyt. Ruostetsaaren mukaan niin tulee vielä pitkään olemaan. Populistipuolueet ympäri maailmaa edustavat yleensä konservatiivisia arvoja. 

Niiden kautta arvojen välinen kamppailu yhteiskunnassa tulee näkyviin. Populistipuolueiden kannatuksessa heijastuu myös talouteen liittyvä kritiikki. 

– Kun maassa menee huonosti, populismi kumpuaa sosioekonomiselta pohjalta. Arvokritiikistä ei niin vahvasti ole kyse.

Ruostetsaaren mukaan Lännen Median arvokysely ei kuitenkaan näytä viitteitä siihen suuntaan, että Suomi olisi polarisoitumassa. Ihmiset vaikuttivat olevan arvoiltaan aika samanlaisia. Edes eliitti ja kansalaiset eivät ole asenteellisesti kovin kaukana toisistaan.

– Vaikka yhteisölliset arvot ovat kovassa kurssissa, toisaalta työelämä muuttuu yhä kovemmaksi ja kaikkien pitäminen mukana yhteiskunnassa tuntuu olevan entistä vaikeampaa.

Ruostetsaaren mielestä poliitikkojen arvoista pitäisi puhua. Kuntavaalien äänestäjällekin niiden hahmottaminen olisi ollut hyödyllisempää kuin vaalikoneiden yksittäiset asiakysymykset. Arvot kun ovat kaiken päätöksenteon taustalla. 

– Jos äänestäjä tuntee ehdokkaiden arvopohjan, hänen on helpompi ennakoida, miten valituksi tulleet edustajat toimivat.

Päivän lehti

19.1.2020