Kanta-Häme Hämeenlinna

Huorittelu on naispoliiseille arkea – “Nimittely mielletään osaksi työtä, eikä siitä tehdä numeroa”

Niin mies- kuin naispoliisit arvioivat poliisiorganisaation suhtautuvan naisiin rohkaisevammin kuin aiemmin. Silti naiset arvioivat kohtaavansa vähättelyä ja virheistä huomauttelua miehiä useammin, ja virheet yhdistetään usein heidän sukupuoleensa.
Komisario Tarja Lindstedtin mukaan poliisi joutuu työssään usein tilanteisiin, jotka voisi lukea häirinnäksi. Kuvat: Esko Tuovinen

Miltä sinusta tuntuisi saada töissä ollessasi tasaisin väliajoin niin sanotusti täyslaidallinen henkilöön ja sukupuoleen kohdistuvia loukkauksia ja nimittelyä?

Varsinkin naispoliisit kokevat työssään tilanteita, jotka voisi tulkita häirinnäksi ja saattaisivat ylittää rikoskynnyksen. Nimittelyn ja jopa seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuminen on arkea, josta ei yleensä tehdä numeroa, toteaa komisario Tarja Lindstedt Hämeen poliisista.

– Sitä ei koeta niin isona asiana, jos asiakkaat sanovat päihtyneenä tai vaikkapa ylinopeussakoista kiihtyneenä kaikenlaista. Usein tilanteiden annetaan mennä sormien lävitse, kenttätoiminnasta Kanta-Hämeen alueella vastaava Lindstedt sanoo.

Naisia kähmivät yleensä kollegat, miehiä asiakkaat

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tuoreen Naisten ja miesten tasa-arvo poliisissa 2018 -raportin mukaan seksuaalista häirintää kohdataan valvonta- ja hälytystoiminnan sekä liikennevalvonnan tehtäväalueilla useammin kuin muilla tehtäväalueilla.

Kyselyyn vastanneista naispoliiseista joka neljäs on kokenut, että hänen henkilökohtaista tilaansa on loukattu, häntä ei ole väistetty tai häntä on kosketeltu tai halailtu vastoin tahtoa.

Seksuaaliseen tekoon painostamista tai fyysistä kähmintää on kohdannut noin yksi kahdestakymmenestä. Seksuaalisen häirinnän tekijöinä ovat naisilla useimmin vertaiset tai työtoverit ja miespuolisilla poliiseilla asiakkaat.

Tarja Lindstedt kuitenkin sanoo, ettei ole tietoinen, että naispoliisit olisivat joutuneet viime aikoina Hämeen poliisissa kollegojen seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

– Ihmiset kokevat häirinnän tai ahdistelun eri tavoilla, joten sitä on hankala arvioida. Jollekin jo härskit jutut saattavat ylittää kynnyksen, mutta meillä poliisissa se yleisesti ottaen kuuluu työkulttuuriinkin.

Naisten määrä poliisissa kasvussa

Raportti antaa poliisista pääpiirteittäin samantyyppisen kuvan kuin työelämästä muillakin “miehisillä” aloilla. Tasa-arvoisuus naisten ja miesten välillä on kehittynyt myönteisesti.

Niin mies- kuin naispoliisit arvioivat poliisiorganisaation suhtautuvan naisiin rohkaisevammin kuin aiemmin. Naispoliisit kokevat silti, että he joutuvat edelleen todistamaan pätevyyttään poliisityössä. Naiset kohtaavat vähättelyä ja virheistä huomauttelua miehiä useammin, ja virheet yhdistetään usein heidän sukupuoleensa.

Naiset myös kokevat miehiä useammin, että uralla eteneminen on kiinni sukupuolesta.

Tarja Lindstedtin mukaan Hämeen poliisin kenttäsektorilla ei ole tullut tietoon sukupuoleen perustuvaa suosimista.

– Tasa-arvoasiat eivät nousseet erityisesti esiin ainakaan tuoreimmassa, viime vuoden lopulla tehdyssä Hämeen poliisin henkilöstöbarometrissa. Poliisiopintoihin kuuluvaan kenttäjaksoon löytyy yhtä lailla vapaaehtoisia ohjaajia niin nais- kuin miesopiskelijoillekin.

Tulevaisuudessa naispoliisien määrä tullee kasvamaan kaikilla sektoreilla, mikä tulee myös lisäämään tasa-arvoa. Viime maaliskuussa poliisiopinnon aloittaneista jo lähes puolet eli 48 prosenttia oli naisia.

Naisten määrä poliisissa tulee ajan myötä kasvamaan. Viime maaliskuussa opinnot aloittaneista jo 48 prosenttia oli naisia. Arkistokuva: Satumaari Ventelä

Tutkinnassa naisia selvästi enemmän

Kanta-Hämeessä on kenttäsektorilla ja liikennevalvonnassa yhteensä noin 90 poliisia. Naisia heistä on alle 10.

– Tutkinnan puolella naisia on selvästi enemmän, noin viidennes poliiseista. Kenttäjakso kuuluu jokaisen poliisin koulutukseen, mutta käsittääkseni naiset ovat tyypillisesti halunneet omasta halustaan mieluummin tutkintatehtäviin, Lindstedt sanoo.

Kyselyn mukaan poliisissa varsinkin miehet mieltävät yhä hälytys- ja koirapoliisitoiminnan soveltuvan paremmin miehille. Hälytystehtävissä ei Hämeen poliisissa työskentele kahden naispoliisin partioita työturvallisuussyistä, Lindstedt kertoo.

– Mitään periaatteellista linjausta naispartioita vastaan ei ole olemassa. Partion on kuitenkin mentävä jokaiselle annetulle keikalle, eikä naispartio tyypillisesti kykene voimankäyttötilanteessa samaan kuin jos partiossa on mies. Toisaalta on arvioitu, että naispoliisin läsnäolo rauhoittaa pahankin tilanteen, eikä voimaa jouduta käyttämään yhtä usein kuin miespartioiden tehtävillä.

Raporttia varten tehty kysely lähetettiin kaikille poliisihallinnossa työskenteleville naisille (3 300) sekä satunnaisotannalla valituille miehille (1 100). Alhainen vastausaktiivisuus 17,5 prosenttia laskee tutkimuksen luotettavuutta, mutta tuloksia voi pitää suuntaa-antavina koko poliisiorganisaation tasolla. Toukokuussa 2018 poliisin palveluksessa oli 2 964 naista ja 7 004 miestä. HäSa