fbpx
Kanta-Häme

Huostaanottojen taustat selville

Mitä on tapahtunut ennen kuin perheestä tulee lastensuojelun asiakas ja ennen kuin huostaanottopäätös tehdään?

Tätä ihmettelevät asiantuntijatkin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Heino sanoo, että jo vuosikaudet on raportoitu siitä, miten heikosti esimerkiksi huostaanottojen syistä ja taustoista tiedetään.

Nyt tietoa on kerätty useista kunnista, muun muassa Hämeenlinnasta. Kyse on THL:n Huosta-hankkeesta, jonka toimeksianto on tullut sosiaali- ja terveysministeriöstä. Mukana ovat Hämeenlinnan lisäksi Espoo, Kerava, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen.

Myös Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä kolme osaamiskeskusta ovat mukana.

– Yritämme nyt saada kokonaisuutta haltuun ja hakea lapsen edun mukaisia ratkaisuja, Heino sanoo.

Taustalla on surullinen Vilja Eerikan tapaus, jossa lastensuojelu ei toiminut niin kuin pitäisi.

Hanke aloitettiin viime vuoden keväällä ja päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeessa on kartoitettu 400 lastensuojelutapausta viime marraskuun ja tämän vuoden toukokuun lopun väliseltä ajalta. Hämeenlinnasta mukana on 23 tapausta, vaikka niitä oli kaupungissa kyseisenä aikana 70.

Tilaajajohtaja Markku Rimpelä kuitenkin sanoi keskiviikkona Hämeenlinnassa järjestetyssä seminaarissa, ettei pidä 23:a huonona määränä, vaan se kyllä antaa suuntaa kehittämiselle.

Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtajan Satu Aaltosen mielestä on tärkeää miettiä, millainen apu perheille on vaikuttavinta.

– Tämän hankkeen mukaan perheiden tilannetta helpottaa, jos se saavat apua arkeensa. Myös päivähoidon kautta tuleva tuki näyttää tehoavan.

Huosta-hanke perustuu lastensuojelun työntekijöiden eri tapauksista antamiin tietoihin, jotka koskevat muun muassa lasten perhetaustaa, asumista ja lähiympäristöä sekä perheen sosioekonomista taustaa. Aineistosta runsas kolmannes oli eroperheitä, ja toiseksi eniten (24 prosenttia) oli ydinperheitä. Yhden vanhemman perheitä oli 11,5 prosenttia ja uusperheitä 11 prosenttia.

Hankkeessa kävi ilmi, että usein perheessä on tapahtunut jokin merkittävä muutos viimeksi kuluneen vuoden aikana. Perhettä oli kohdannut esimerkiksi jokin vakava kriisi, perheen vanhemmat olivat muuttaneet erilleen tai perheenjäsen oli kuollut.

Lastensuojelutapausten äideistä 39 prosenttia kävi töissä ja isistä 48 prosenttia. Työttömiä äitejä oli 23 prosenttia, ja eläkkeellä tai pitkäaikaisella sairauslomalla oli lähes 14 prosenttia äideistä. Hämeenlinnassa pitkäaikaissairaiden äitien osuus oli kuitenkin peräti 18 prosenttia.

Tätä nuorehkojen henkilöiden työkyvyttömyyden osuutta pidettiin seminaarissa suurena.

Hämeenlinna erottui myös opiskelevien äitien määrässä. Heitä oli Hämeenlinnassa 16 prosenttia tapauksista, kun muualla osuus oli 5,2.

Kaiken kaikkiaan iso osa vanhemmista oli työelämän ulkopuolella tai epävarmasti kiinni työelämässä.

Kuinka suuri osa tapausperheistä sitten sai toimeentulotukea? Hämeenlinnassa 30 prosenttia sai, 30 prosenttia ei saanut, mutta peräti 39 prosentin osuus oli niitä, joiden mahdollinen tuensaanti jäi epäselväksi.

Tämä herättikin seminaarissa keskustelua. Hämeenlinnassa tiedonsaanti on hankalampaa kuin muissa hankkeen kunnissa.

Mutta kustannustietoisuudessa Hämeenlinna pärjäsi.

– Siinä Hämeenlinnassa ollaan pitkällä moneen muuhun kuntaan verrattuna. Samoin tuotteistamisessa, tutkija Salla Ikäheimo sanoi.

Koulu- ja neuvolalääkäri Anu Mähönen huomautti seminaarin loppukeskustelussa, että ADHD-häiriön vaikutus aineistossa näytti yliedustetulta.

– Lasten käytösoireet pannaan helposti ADHD:n syyksi, vaikka yleisempi syy on vanhempien kyvyttömyys asettaa lapselle rajoja. HäSa

Menot