Kanta-Häme

Huudetaanko Lordi hätiin?

Kun Suomessa viime viikonloppuna murehdittiin maan mainetta, patsastelivat suomalainen musiikki ja sen tekijät maailmalla ylväänä valokeilassa.
 
Hampurissa järjestettävä Reperbahnin musiikkifestivaali on yksi maailman suurimmista musiikkialan tapahtumista. Siellä alan ihmiset paitsi verkostoituvat, kulkevat konferensseissa ja konserteissa.
 
Nykyään festivaaleilla nostetaan aina jokin maa valokeilaan. Tänä vuonna erikoiskohtelun sai Suomi.
 
– Nämä ikävät asiat eivät olleet millään lailla esillä. Suomessa keskustelu kärjistyy tyypillisesti niin, että heti mietitään, mitä muut meistä ajattelevat, sanoo paikalla ollut Aalto-yliopiston hevitutkija Toni-Matti Karjalainen.
 
Kyllä, luitte oikein. Akatemiatutkija Karjalainen tunnetaan tiedepiireissä hevitutkijana. Hän tutkii hevimetallin kulttuurista ja taloudellista merkitystä Aalto-yliopiston viisivuotisessa tutkimusprojektissa.
 
Karjalainen, jos kuka on oikea ihminen arvioimaan sitä, millainen merkitys hevimusiikilla on Suomi-kuvan luojana.
 
Suomalaisesta musiikista on tullut kuin varkain menestyvä ja jopa kasvava vientituote keskellä syvintä lamaa.
 
Viime vuonna suomalaisen musiikkiviennin arvoksi laskettiin 42,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 musiikkivienti puolestaan toi Suomeen 40,4 miljoonaa euroa. Luvut selviävät suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävän Music Finlandin tekemästä tutkimuksesta.
 
Kasvua on tullut erityisen paljon elävän musiikin kentältä, jonka arvo on kaksinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana. Elävän musiikin arvo kasvoi viime vuonna 10 prosenttia.
Musiikista on siis kasvanut Suomessakin kunnon bisnes.
 
Kun Lordi vuonna 2006 voitti Kreikassa järjestetyt Euroviisut, pysähtyi maailma hetkeksi kummastelemaan Suomea. Paitsi että Lordi edusti Suomea, edusti yhtye myös suomalaista metallimusiikkia.
 
Se, miten hyvä asia Lordin menestys oli Suomen tai suomalaismusiikin kannalta, onkin kaksipiippuinen juttu. Kysymys on sekä uskottavuudesta ettänäkyvyydestä.
 
– Tietysti voitto nosti suomalaisuutta esille ja puhuttiin siitä, miten paljon voitto vie suomalaista metallimusiikkia eteenpäin. Suomessa menestyksellä oli todella iso vaikutus. Tänne nousi kova hevibuumi.
 
– Yksi aspekti taas on se, että Suomen voitto meni monessa maassa varmasti vähän vitsikortilla. Tuumittiin, että ovatpas ne suomalaiset kummallista kansaa, Karjalainen sanoo.
 
Vitsikortti ei musiikkipiirien vakavinta siipeä naurattanut. Lordi koettiin turhan kaupalliseksi.
 
Lordin lisäksi maailmalla tunnetaan toki muitakin suomalaisia hevibändejä.
 
– Jos oikein rankasti yleistetään, niin bändit ovat olleet aika uniikkeja tapauksia konseptiltaan.
 
Karjalainen ottaa esimerkiksi heviä selloilla soittavan Apocalyptican tai Amorphiksen, joka on hyödyntänyt runsaasti suomalaiskansallisia piirteitä niin sanoituksissaan kuin sävelkuluissaankin. Nightwishin fantasiateemaan liittyvä tarina taas on hyvinkin universaali, siinä ei ole varsinaista sidosta suomalaisuuteen.
 
Ainutkertaisuus sekä tietynlainen eksotiikka ovat toimineet menestyksen resepteinä ainakin  1990-luvulla.
 
Metallimusiikkiin liittyvä erityispiirre on myös se, että genren fanit ovat tavallisesti hyvin sitoutuneita ihailemiinsa bändeihin. Karjalaisen mukaan monet fanit eivät välttämättä tiedä Suomesta mitään, mutta on niitäkin, jotka päätyvät lopulta jopa muuttamaan Suomeen.
 
Millainen on suomalaisten hevi-bändien maailmalle välittämä Suomi-kuva?
 
– Se on positiivinen, mielenkiintoinen, eksoottinen ja outo, Karjalainen pudottelee.
 
Synkistelevä metallimusiikki on tavallaan oikein luonteva vaihtoehto suomalaisille, sillä välimatkat ovat pitkiä, meillä on pitkä ja pimeä talvi ja melankolia on tuttu vieras.
 
– Hevin ajatellaan tavallaan edustavan suomalaista mielenmaisemaa. Väittäisin, että siinä on myös vissi perä. Tarina on looginen, vaikka kuva onkin usein vähän stereotyyppinen. Monet metallimuusikot ovat oikeasti hersyviä, iloisia ihmisiä.
 
Vaikka suomalaismusiikin viennin edistämiseksi on ponnisteltu erityisesti viime hallituksen aikaan aivan ministeritasoa myöden, on maailmalla breikkaaminen lopulta vain artistista ja tämän faneista kiinni.
 
Hevitutkijan kokemuksen mukaan suomalaismuusikot eivät ajattele kulkevansa maailmalla Suomi-brändin edistäjinä, vaikka ovatkin monissa käänteissä kertoneet olevansa suomalaisuudesta ylpeitä aina, kun se keskusteluissa esille nousee.
 
– Suomalaismuusikot ovat noin yleisesti ottaen koulutettua ja fiksusti käyttäytyvää porukkaa, ja he vievät omalla käytöksellään myönteistä Suomi-kuvaa eteenpäin. He haluavat tehdä hommansa hyvin. 

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic