Kanta-Häme

Hyinen herkku työllistää Turengissa

Huoli oli suuri, kun valio myi Turengin jäätelötehtaansa Nestlélle kymmenen vuotta sitten. Uumoiltiin jopa, että tehtaan koneet ajetaan loppuun, tehdas suljetaan ja sen jälkeen firma tuo jäätelöä Suomeen muualta Euroopasta.

Pohjolan suurimman jäätelötehtaan loppu olisi tiennyt suurta työttömyyttä Janakkalaan.

Toisin kävi. Nestlé halusi kehittää Turengin tehdasta. Siihen on investoitu kymmenvuotiskaudella 15 miljoonaa euroa, ja tuotanto on viritetty kaikin puolin huippukuntoon.

Nyt osataan ja opetetaan

Tehdaspäällikkö Arto Seppä-Lassila on ollut jätskillä töissä vuosikymmeniä.

– Aluksi kävimme muualla Euroopassa Nestlén tehtailla katsomassa, miten toimitaan. Nyt sieltä käydään täällä, hän ylpeänä kertoo.

Kaikenlaista tekniikkaa ja tuotantolinjoja on uusittu. Tärkein yksittäinen hanke oli kylmälaitoksen uusiminen. Taannoin käyttöön otettu uusi tuuttilinja on maailman nykyaikaisin.

Hyvin tärkeätä on ollut työtapojen ja koko tehdaskulttuurin uusiminen. Kaikessa kiinnitetään huomiota sujuvuuteen, puhtauteen ja turvallisuuteen. Läpinäkyvyys on keskeistä. Jos jotakin vikaa tai parannettavaa huomataan, siitä raportoidaan ja asia otetaan nopeasti käsittelyyn.

Johtamisessa otetaan huomioon henkilöstön tyytyväisyys. Seppä-Lassilan mukaan ihmiset kaipaavat onnistumisen tunteita ja viihtyvät, kun niitä tulee. Onnistumista koetaan esimerkiksi, kun tuotanto sujuu häiriöttä. Esimerkiksi, kun alituiseen pätkinyt tuotantolinja saatiin hyvin toimivaksi, vieroksutuista työtehtävistä tuli haluttuja.

Turenki tuottaa kotimarkkinoille

Turengin tuotannosta lähes kaikki jää Suomen markkinoille.

Suomi on Euroopan kovin jäätelönsyöntimaa 11 litran vuosikulutuksella asukasta kohti. Koko maailmassakin vain Yhdysvallat ja Australia ovat edellä. Suomen kulutus on makeisveron myötä pudonnut kolme litraa asukasta kohti.

Töitä tehdas antaa 140 hengelle läpi vuoden ja lähes 100 kausityöntekijälle. Kausiväkeä tarvitaan alkuvuodesta alkusyksyyn. Puolet heistä vaihtuu vuosittain. Tehdas käy vuodenvaihteen lyhyttä taukoa lukuun ottamatta koko ajan.

Päivittäin jäätelöä tehdään kahdessa vuorossa ja kolmannessa vuorossa koneet pestään.

Kiireisimpänä aikana tuotanto jopa nelinkertaistuu hiljaiseen aikaan verrattuna. Kesää varten tuotantoa aletaan kasvattaa jo tammikuussa. Esimerkiksi uusi tuuttilinja pystyy tekemään 30 000 tuuttia tunnissa.

Tehdaspäällikkö Arto Seppä-Lassilan mukaan yhtä tuotetta ajetaan kerrallaan 7–15 tuntia, sillä jäätelön varastoiminen on hyvin kallista.

Laktoosittoman osuus kasvussa

Vaikka jäätelöosaaminen on kansainvälistä, tuotekehitys pohjoismaiseen ja etenkin suomalaiseen makuun on suomalaista.

Suomessa pidetään kermajäätelöstä, lakritsin ja salmiakin mauista, maitosuklaasta ja kotimaisista marjoista. Nestlén Suomen jäätelön tuotekehitys toimii Turengissa.

Vuonna Euroopan 2007 markkinoille tuli ensimmäinen laktoositon jäätelö, tietenkin Turengista. Tuosta vaniljan kotipakkauksesta valikoima on laajentunut. Nyt laktoositonta jäätelöä on 15 prosenttia Suomen markkinoista, ja osuus kasvaa koko ajan.

Kypsytyksestä hirmupakkaseen

Kun jäätelömassa valmistetaan tehtaassa, sen annetaan kypsyä 4–60 tuntia. Laktoositonta massaa kypsytetään pidempään, jotta siihen lisätyt entsyymit ehtivät pilkkoa maitosokerin laktoosi-intoleranteille ihmisille sopivaan muotoon.

Laktoosittomuus vaikuttaa myös muuten jäätelön valmistukseen. Prosessi on omanlaisensa, ja laktoosittomien kastikkeiden ja muiden lisukkeiden löytäminen voi olla hankalaa.

Kaikki valmiit jäätelöt syväjäädytetään 40 asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa ennen varastoon viemistä. Näin vältetään kiderakenteen syntyminen massaan.

Huonosti kaupassa tai kotona varastoidun ja lämpöshokkeja saaneen jäätelön tunnistaa rakeisista selvästi havaittavista jääkiteistä, joita oikein käsitellyssä jätskissä ei ole. (HäSa)